Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
"Nyt on herra Höeg nähnyt kaikki kauniit kohdat ympäristöllä," sanoi rouva Koll; "vaikka, totta tosiaankin, metsävuorella, jossa on lähde ja niin kaunis näköala, ette ole ollut; sepä ikävää." Se oli kipene viskattuna ruutitynnyriin; provastin rouva tiesi kyllä, mitä sanoi. "Voihan sitä auttaa," sanoi Sohvi vilkkaasti; "voimmehan mennä sinne tänään."
"Enkä minä myöskään," sanoi Sohvi, joka yhä enemmän hämmentyi ja oli valmis itkemään; "jospa te, äiti, kääntyisitte poispäin, ettekä katsoisi tänne, niin asiat menisivät itsestään."
Hän vaan sanoi Hampurista äsken juuri laivan tulleen tänne ja kertoi, ketä matkustajia sillä saapui, ynnä muuta sellaista hupaista. OLLINEN. No, ketä sillä saapui? IMPI. Muun muassa eräs matkustaja Amerikasta asti, mikä hänen nimensä taas olikaan? SOHVI. Tuovila. OLLINEN. Tuovila? SOHVI. Niin. OLLINEN. Mikä mies hän on viraltaan? SOHVI. Sanoivat kauppiaaksi. No voi sun perhana, olisko se hän?
Sitä Anna Sohvi parastaikaa lypsi. Maito hurisemalla juoksi raintaan ja vaahtoeli korkealle ylös. Betyn teki kovasti mieli koettaa eikö hänkin osaisi, ja Anna Sohvi sen halusta soi. Betty kyykistyi lehmän vatsan alle, asetti rainnan nojalle polviaan vasten, niinkuin Anna Sohvillakin oli ollut ja nyt hän urhoollisesti ryhtyi toimeen.
Hannan oli hirmuisen paha olla. Pureskeli esiliinansa kulmaa; rutisti ja kasteli sen aivan märäksi. Olisi niin mielellään sanonut jotain ystävällistä, vaan ei uskaltanut Olgalta. Anna Sohvi ilmoitti aamiaisen olevan pöydässä. »Herrat ovat niin hyvät», sanoi Olga ja nousi. Ei, mutta mitäs tämä merkitsi?
Pienoiset riemuitsivat ja syleilivät uutta veljeään; Jeppe kuski raappasi jalkaansa ja toivotti onnea, hurrasipa vielä niin että metsä kaikui. "Kyllä minä valmistan kahvin," kuiskasi pikku Sohvi, "on parasta että rupean ajoissa opettelemaan, nyt kun pian menetämme sinut, Greeta.
Tuo vähäinen alakuloisuus hälveni kuitenkin seuraavassa hetkessä jättäen kaikkiin vieraisiin ja erittäin nuoriin erinomaisen halun kääntää kaikki puheet hauskoiksi ja nauruhermoja kutkuttaviksi, niin että Ludvigiinkin, huolimatta marttyyrimäisestä pulastaan, palasi entinen mielialansa takaisin, varsinkin kun hänen kaunis kuvateoksensa kunnioitusta uhkuvine runosäkeineen aivan oikein tuli valtioneuvoksen käsiin, samoin tilauskortti Sissille ja Jonas Lien romaani Irenelle, jota viimeksimainittua joululahjaa seuraava runosäe täytyi lukea toistamiseen, niin hieno ja kaunis se oli, sanoivat nuo kolme yhtäläisesti puettua naista ja nyökkäsivät Sohvi tädille.
AGNES. Siiri raukka! SIIRI. Niin, se ei ollut hauskaa, sen voit uskoa. Minun takanani tepasteli Sohvi kori käsivarrella Sohvi oli minun ensimäinen palvelijani, hyvin nenäkäs ja epämiellyttävä ihminen ja ennenkuin minä olin kerinnyt kysyä häneltä, niin AGNES. Yhä muistaen emäntä-arvoasi! No, kuinka päättyivät koettelemuksesi? SIIRI. Niin minä keksin loistavan keinon.
Niin meheviksi ja pehmeiksi olivat huulet kermasta ja rasvaisesta rieskasta käyneet, että heidän toden totta teki mieli suudella toisiaan, vaikka se tällä kertaa jäi sikseen, kun Anna Sohvi seisoi siinä luona ja katseli. Ruotsin kielellä he siitä keskenään puhuivat, ettei Anna Sohvi ymmärtäisi. Heti ruoan jälkeen mentiin uimaan.
Niin oli Rauhalandenkin tohtorinna sanonut, ettei hän vielä tässä maailmassa ollut niin hyvää pannurieskaa syönyt, kuin mitä Anna Sohvi heille tarjosi, kerran kun olivat vieraineen lystäilemässä täälläpäin. Ja Anna Sohvi oikein loisti iloisesta ylpeydestä sitä muistellessaan. Tytöt söivät aikalailla ja Anna Sohvi pani sen merkille salaisella mielihyväliä.
Päivän Sana
Muut Etsivät