Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Mutta jos minä julkisen kuulutuksen kautta kutsuisin sinut takaisin? Ja minä en tottelisi kutsumusta, niin tulisi eromme myöskin kansakunnallisen lain puolesta vahvistetuksi. Hetkinen äänettömyyttä seurasi. Ja sinä, sanoi vihdoin Leonard lempeällä äänellä, joka aina olet ollut niin hellä ja esimerkiksi kelpaava äiti, sinäkö voisit jättää lapsesi? Jättää lapseni! En koskaan! He seuraavat mukanani.
Raivoissaan prefekti singahutti kolme heittokeihästä, omansa ja kaksi Syphaxin keihästä, jotka hän riisti tämän kädestä, pakenevan selkään sellaisella voimalla, että ne tunkeutuivat läpi ruumiin. Sitten hän hyppäsi maahan, paljasti miekkansa ja repi maahan pudonneelta kypärän päästä. "Julius", huusi hän kauhuissaan. "Sinäkö, Cethegus?" "Julius, sinä et saa kuolla."
EMMA. Isä, saanko minäkin tutkia sitä kirjaa? HOFFMANN. Sinäkö? Et! Muista ett'et milloinkaan luvattani avaa tätä kirjaa. EMMA. Mutta jos olisin jo avannut ja tutkinut sitä? HOFFMANN. Emma! Olisitkohan sinä ei, se on mahdotointa. Emma, sinä olet sairas. EMMA. Minä olen terve. HOFFMANN. Mutta kun minä sanon että sinä olet sairas, niin silloin sinä olet sairas!
MEFISTOFELES. Nyt seisomme taaskin älyn rajapyykillä, jossa teidän järkenne, ihmislapset, keikahtaa kallellensa. Miksi pyrit meidän seurahamme, kun et voi siitä hyötyä? Tahdot lentää, vaikka päätäs huimaa? Mekö kärkyimme sinun seurahas vai sinäkö meidän?
Miksi? kuinka? en sitä voi aavistaakkaan. Jokin sen minulle vaan sanoo. Jos jään taistelukentälle, hän on sinua suojeleva." Hedwig hänen keskeytti. "Voi! älä puhu semmoista, Kilian; kun ennustaa onnettomuutta, seuraa aina onnettomuus. Sinäkö kuolisit! voi! en sitten enää suojelusta kaipaisi, sillä minäkin kuolisin." "Hedwig!" "Onhan meidän määrä tulla yhdistetyiksi?
Täälläkö te vaan, ah, Henrik, sinäkö? Kuules, hyvä Henrik, tule tänne minua auttamaan. Ja hän vei Henrikin kyökkiin. Jos oli ruokasalissa hiljaista, niin kyllä ei kyökissä ollut. Siellä rienteli olentoja sinne tänne. Mikä tuhersi jotakin jauhossa, mikä hieroi sinappia, mikä leikkeli sipulia, mikä kaatoi jotakin astiasta toiseen, mikä veti paistia uunista.
Ahrén tulee, kuuntelee ääneti keskustelua. Sinäkö se olet, Emma? Herra Jumala! Aili-neiti! Kuinka olette te täällä? No, älä minusta huoli. Mitä on sinulle tapahtunut? Paljon, paljon! Tule jonakin päivänä meille. Minä tahdon kuulla sinun vaiheesi ja auttaa sinua, jos voin. Emma on nyt minun morsiameni! Vai niin. Onnea! Me tulemme pian teille! Meillä on asiatakin. Asiata!
"Woi Jumala! Sinäkö se olet?" huudahti hän. "Minähän se olen. Lupaahan nyt olla rauhassa ja hiljaa, niin minä kerron sinulle enemmän kun paranet; sinä olet wielä kowin heikko", sanoi nainen. Sairas totteli. Seuraawana päiwänä julisti lääkäri waaran olewan ohitse ja hänen apunsa tarpeettoman, semminkin kun sairaalla on niin hywä hoitaja, niinkuin hänen sanansa oliwat.
TAAKANKANTAJA Lähenee hiljaa, tiuvut vienosti soivat: Urmas! URMAS Kohottaa päätään, kuuntelee raukeaa takaisin: Väsyttää ... painaa... TAAKANKANTAJA Urmas! URMAS Liikuttelee silmäluomiaan, mutta jaksaa ainoastaan hiukan raottaa. Kauhistuneena, käsillään torjuen: Pois, pois! Mitä sinä tahdot? On paremmin tuntevinaan: Sinäkö se oletkin...? Hivelee otsaansa: Olenhan minä sinut jossain nähnyt?
"Martin Petrovitsh!" huudahti vihdoin äitini, lyöden käsiään yhteen. "Sinäkö se olet? Herra Jumala kuitenkin!" "Minä ... minä..." kuului katkonainen ääni, lausuen jokaisen sanan ikäänkuin vaivalla ja ponnistuksella. "Voi sentään! Minä tässä olen!" "Mutta kuinkas sinun on laitasi, Herra siunatkoon!" "Natalia Niholow ... na ... minä tulin teille ... suoraan kotoa juoksujalassa..."
Päivän Sana
Muut Etsivät