Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. kesäkuuta 2025
Muuten se Antti Juken silmissä näytti olevan paljas entinen »sinä», vaikka hänellä olikin rahaa tuhat markkaa, ja kuka tiesi jos se oli siitä jo osan hurvitellut. Ei ne kauan sataset kaakastele ollessa tuommoisten ryökkinöitten ystävyydessä kuin tuokin kestikievarin piika, joka toi kapineita rekeen.
Tukkukauppiaan käskystä maksoi kassööri mestari Jensenille 380 taaleria ja käski hänen mennä uudestaan tukkukauppiaan luo, kuittaamaan rahoja. Raskaalla sydämmellä läheni Jensen toistamiseen tukkukauppiasta; hänen kätensä vapisi kuin haavan lehti, kun hän piirsi nimeänsä kuitin alle, ja kyynelpisara kiilsi silmissä ja kiertyi siitä miehen partaiselle poskelle.
»Ihana olento», ihasteli neiti Smarin parin vuoden vanhaa muistoa kuin eilisenpäiväistä näkyä. »Somassa, keveässä kesäpuvussa hän oli kuin vasta auennut valkolumme.» »Arvatkaa, missä hän nyt on!» »Jumala armahtakoon, millä äänellä te sanotte!» »Naimisissa renkimiehen kanssa!» Huone alkoi vilistä neiti Smarinin silmissä.
Uhkamielin pudisti hän päätään ja vastasi: Mutta minäpä olinkin lapsi, antaessani tohtorille lupaukseni; en ymmärtänyt, mitä lupasin, vielä vähemmin osasin aavistaa, että minua kohtaisi tuommoinen kohtalo, kova, julma kohtalo! Betti tädin viisaissa silmissä kuvastui syvä vakavuus. Minä syytän tästä itseäni enemmin kuin voin sanoa, puheli hän.
Rovasti eroittikin heidän kätensä ja sanoi sitä tehdessään: Kauppa on tehty, ijäisen sovinnon kauppa, Jumala vahvistakoon sen. Rovastin silmissä näin minä kyyneleiden loistavan ja kun hän katsahti minun puoleeni, niin minä vapisin, ett'en tahtonut seisomassa pysyä. Vähän ajan päästä sanoi rovasti: Nyt minä lähden kotiini, mutta lopuksi sanon vielä, tutkikaat tuonen teitä, niin kauan kuin aikaa on.
»Niin kyllähän nyt ei ole vuodentuloista suuria toiveita, mutta...», sanoi hän ontelolla äänellä. »Mitä mutta?» Janne katsoi Juhoa puoleksi säälivä, puoleksi pilkallinen ilme silmissä. Vaikka Juhoa oli hypoteekkilainan hanke niin innostanut, tunsi hän nyt kuitenkin, kun piti kertoa Hautalaiselle, että hän on päättänyt sitä hankkia, olevansa hyvin epävarma ja hämillään.
Jos minä olisin sun tilassas, niin...» Vennu tirkisteli, salamielinen mutta Esalle kylläkin ymmärrettävä ilme silmissä Esaa, kun tuota saneli. »Meidän miehet eivät ikänä anna volia sellaisille, ei vaikka!» Vennu iski suuren nyrkkinsä pöytään.
Silmissä viekkaan leikillinen ilme hän virkkoi: Saalishan on oikeastaan Helgan ja Kallen. Ne on nyt ne, jotka ovat rikkaita. Meillä muilla ei ole enempää kuin ennenkään. Kyllä te saatte minun löytöni pitää, sanoi Kalle. Ja minun myös, sanoi Helga.
Kuule minua: taivas ei salli sinun eikä minun kuolla tähän ruttoon. Mikä ennustettu on, se tapahtuu!" Ja tämän lausui suntio todellakin mahtavasti kuin profeta, niin että Kerstin silmissä isän pieni vartalo näytti puolta isommalta ja arvokkaammalta kuin äsken.
Hänen päätänsä huimasi, silmissä musteni. Hän heilutti miekkaa. Säilä heijasti nuotiotulen punertavia lieskoja, ja hyökkääjät vetäytyivät taapäin. Svenonius seisoi tuokion neuvotonna; sitten hän kiiti tulipesän luo, koppasi palavan kekäleen ja huusi: Kirjoitettu on: minä hävitän sinut tulella...
Päivän Sana
Muut Etsivät