United States or Uganda ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kävelin raskaan taipaleen laivarannasta kotiin. Miksi sittenkin olin ollut niin saamaton, miksen sittenkään tarttunut onneni ohjiin? Siksikö, ettei niin pitänytkään, koska niihin on kenenkään itsensä turha tarttua, turha koettaakaan temmata niitä itselleen ja pakottaa omaan puoleensa sitä, minkä on mentävä toisaanne? Ovat luulleet sen voivansa, maailman valtiaat. Ovat olleet olevinaan ohjissa.

Kyll' onni on, mut emme tunne sitä; tai tunnemme ja kaltoin kohtelemme. Kuin säälittää tuo jalo sydän mua! Kuin murheellinen onkaan osansa! Ah, tappion hän kärsii, voittaako sa aiot? Tarpeellista liekö Tasson pois siirtyä? siksikö teet tämän, jott' yksin saisit haltuus sydämen ja kyvyt, jotka tähän saakka jakaa sait toisen, etevämmän, kanssa? Onko se rehellistä? Mitä puuttuu sulta?

Olenhan tuomari, tunnen ylevän virkani vastuunalaisuuden. Eivätkä mitkään muutkaan yksityiset syyt koskaan vaikuta tuomioosi? Eivät milloinkaan. Teen kaiken tuomarivalallani. Se on siis niin pyhä sinulle? Kyllä. Kun istun sillä istuimella, en tiedä mitään sitä korkeampaa. Siksikö, että olet pannut sielusi autuuden pantiksi siitä? Miten lienee.

Vai siksikö, kun sinulla on elämässä ollut parempi tilaisuus noita lahjojasi kehittää, kuin monella muulla köyhyydessä syntyneellä onnettomalla? Sinä jo tahdot joskus nöyryyttää minuakin, tahdot saada omat mielipiteesi tunnustetuiksi ja vallalle. En varmaan tiedä, oletko itsekään tuota kaikkea huomannut, mutta niin asian laita kuitenkin on.

Siksikö, niinkuin itselleen uskotteli, että se olisi ollut Jumalan kiusaamista, vai siksikö, että tunsi kammoa häntä kohtaan, joka oli apua tietäjältä hakenut? Mutta jos se oli hänen syynsä, miksi oli hänen vaimoansa siitä rangaistu? Miksei häntä itseään? Ehkä rangaistus häntäkin kerran kohtaa?

Siksikö vain, että kirjeen alussa olivat seisoneet nuo taikasanat: »Isäni pyytää teitä sydämellisesti tervehtiäEi, hän antoi palttua tuollaisille yläluokan mahtimiehille ja heidän vapaaherrallisille kruunuilleen! Vanha rakkaus oli hänessä liekkiin leimahtanut. Se oli leimahtanut jo silloin, kun hän oli saanut Signen kirjeen. Se oli seurannut häntä serkusten luo hotelliin.

Tiedän vain, että kaikki, mitä yritän, epäonnistuu. KAIKKIVALTA: Isä! Pietari, voitko sinä sen sanoa minulle? Miksi minä olen syntymästäni saakka tuomittu kärsimään tuskaa, joka ei heltiä minun rinnastani hetkeksikään? TUOMAS: Siksikö että minä en milloinkaan olisi onnellinen? KAIKKIVALTA: Siksi että te kulkisitte kuin myrsky maailmassa, siksi että te ijäti tekisitte ja toimisitte!

»Miksi sinä silmäsi kätket ja olet hämilläsi, sinä minun Tumma tyttöni? Siksikö, että minä olen luonasi? Anna minulle kätesi sille, joka kädestä ottaa... »Etkö sinä tietänyt, että minun piti tulla? Eikö käki sitä jo keväällä kielinyt, eikö arpaheinä kuiskannut että tänä kesänä se tulee, ja eikö harakanhattu samaa vakuuttanut? Ja nyt, kun minä tulen, niin sinä katselet minua niinkuin outoa.

Ja vielä selitti hän, että oli itse aikonut sinne piiloutua, mutta näki hevoset sidottuina aisoihin ja siitä ymmärsi siellä jo olevan toisia. Ja tyytyväisenä lisäsi hän: Muuten oisin minä sinne mennyt. Muuan ääni sanoi: Se oisi ehkä ollut parempi. Mies parka vihastui siitä ja kysyi: Miks' oisi se ollut parempi? Siksikö, että minä olen köyhä ja he ovat rikkaita? Katsokaa heitä nyt tuossa!...

Mutta myönnän, että tässä tarkastuksessa olisi tirehtöörin pelastaminen teidän kannaltanne katsoen ollut tärkeämpi kuin koskaan ennen. Ja kun minä nyt matkustan, niin se olisi kai vieläkin tehtävissä. VALTANEN: Siksikö sinä matkustat? UUNO: Matkustan heti. Toimikaa niinkuin minua ei olisi olemassa. Ja pian, pian! Tässä puhelin! No! No! VALTANEN: Minä en aijo auttaa häntä. Oivallista!