Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Ja kyynelevirta se kiven pehmittää, Soi, raita, raita, raita!" Tuo laske syrjään. "Soi, raita, raita, raita!" Tee joutua, hän koht' on täällä. "Ja raidasta nyt minä sidon seppelen, Oi, hänt' älä moiti; hän kaunis vihass' on " Ei, se on toisin. Kuule, mikä kolke? EMILIA. Se vaan on tuuli. "Ma sanoin: sinä viekas! Hän vastata ties: Soi, raita, vihreä raita!
DESDEMONA. Mik' on? OTHELLO. Kaikk', armas, hyvin taas on. Tule maata! Montano, haavanne ma itse sidon. Kotihin hänet viekää. Tule, Desdemona; näin on sotilaan: Meluhun herää parhaast' unestaan. JAGO. Mitä, luutnantti, saitteko haavan? CASSIO. Sain ja parantumattoman. JAGO. Varjelkoon Jumala! CASSIO. Nimeni, nimeni, nimeni! Oi, nimeni olen menettänyt!
Ja sentähden tuntui hänestä pelastusarmeijaankin meneminen samalta kuin jos joku hyvin, hyvin viekas ihminen olisi hänelle sanonut: annappas kun sidon kätesi, niin pääset kokonaan vapaaksi! Kenraalin tottelemista taas tulevaisen autuuden tähden ei Hinkki voinut ottaa mitenkään edes totisen punnitsemisenkaan alaiseksi.
Voitko pahoin? OTHELLO. Ma otsassani tuossa vaivan tunnen. DESDEMONA. Se valvonnast' on; kyllä siitä pääset, Kun lujast' otsas sidon; tunnin päästä On vaiva pois. OTHELLO. On liinas liian pieni. Sa jätä tuo. DESDEMONA. Mua kovin huolettaa sun huono vointis. EMILIA. Sep' oivaa, että liinan tuon ma löysin; Se oli maurin ensi lemmenlahja.
Ja joka vannoo minun käskyni täyttää, hänen käsivarteensa sidon minä tämän merkin. Ja he vannoivat. Mutta kun toiset miehet näkivät toistensa käsivarsissa punaset nauhat, kysyivät he: mikä merkki se on? Toiset sanoivat: se on verisen vallankumouksen merkki, joka tuleva on. Silloin menivät kaikki kapteenin luo tahtomaan veripunasta nauhaa vannoen: mitä meille kasketkin, sen teemme.
Kuule sinä, vanha verenimijä, luunsahaaja ja lihannikertäjä, huusi Feliks vetäen Skytteä mukaansa haavoittuneita varten järjestettyyn laivaruumaan, tänne kääre heti paikalla!... Tuossapa onkin yksi, pitkä kuin lokinuora. Hyvä on... Nuttu pois nyt, raivaaja! Minä sidon omin käsin haavanne. On toisia, jotka paremmin tarvitsevat tohtoria kuin te.
"Sen voi helposti tehdä, ja minä olen iloissani, että tämä ajatus juohtui mieleeni, kun katsoin kotia päin," vastasi Vilho. "Kuule, kun sinä olet noussut Delphiini'in, soudan minä kotiin, ja kerron äidille kaikki. Jos nyt äiti antaa suostumuksensa matkaasi, kuten lujasti luulen, niin minä otan suuren, valkoisen vaatteen, sidon sen kiinni airoon, ja kiipeen ylös huoneen katolle.
Päässäni on sisäinen paine, mutta ei mikään pääse sieltä ulos. "Kah, säkki valuu, minun täytyy viedä se aittaan" ja minä melkein ryntään sen kimppuun, sitomaan sen suuta. Sinä pyydät saada pitää suuta, kun minä sidon. "Elkäähän toki, te jauhotutte kyllä minä." Mutta sinä pidät kuitenkin, kiristät oikein lujasti, niin että rystyt menevät valkeiksi. "Kas niin, nyt minä autan sen selkäänne."
"Odottakaa", minä huudahdin, "minä sidon käsivartenne nenäliinallani ja sitten koetamme kantaa toinen toistamme lähimmälle sitomapaikalle." "Aivan niin, poikani...
Onko pimeyden ruhtinas sitten vielä kerran päässyt kahleistaan irti! huudahti hän otsaansa pyyhkäisten ja seisten saunan kupeella hangessa, raskaan, märän lumen salaperäisesti kuiskiessa pimeään metsään putoellessaan. Onko hänet lähetetty tänne varta vasten minua vastustamaan? Olkoon! Mutta minä sidon kuin sidonkin hänet uudelleen!
Päivän Sana
Muut Etsivät