Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Sydän tyhjä niinkuin huone köyhän miehen, jolta velkojat on kaiken vieneet tiehen. Joku orpo riimi siellä täällä helää voimatonna kuolla, voimatonna elää. Lienee ollut jotain. Lienee jotain mennyt. Mitä lienee ollut, muistaa jaksa en nyt. Pois pakoon, pakohon kaupungista, luo metsäin, seutuhun syrjäiseen. Siel' on kuin unessa hyvä olla taas mielen kivuista säikkyneen.
Arpa ankara langennut, ikuinen Rooma vavisten herraansa suurinta vuottaa, min kultaiset kotkat seudusta seutuhun myrskyten lentää, arpa ankara langennut, pauhaten kuohuu voittojen voimakas, vyöryvä koski maan kukkivan yli, mi iskutta miekan valtahan sankarin saapuvan taipuu.
Muuten nauttivat sotilaat uskonnollisista syistä mieluisammin sadevettä, ja se seikka heille lisäsi paljon uskallusta; sillä he luulivat kuolemattomain jumalain heistä huolta pitävän. Sitten he seuraavana päivänä, vasten Jugurthan odotusta, saapuivat Thalan seutuhun.
Hietakummulla istui yksinään, nokka pystyssä, puszta-kotka. Se katseli meitä niin levollisesti, että päästi meidät noin viidenkymmenen askeleen päähän, eikä sittenkään siipeänsä liikahuttanut. Siihen heitimme kärrymme, istuimme hevosten selkään ja ratsastimme pusztan keskelle, hedelmättömään seutuhun, johon ei ollut tietä eikä jälkiä.
Vaan vanhuus varkain valtas mun, Kiinn' iski kynsillään Ja vei mun toiseen seutuhun, Sit' en varrota tiennytkään. HAMLET. Tuossakin pääkallossa on joskus kieli ollut ja laulutaito; ja kuinka tuo lurjus mättää sen maahan, ikäänkuin olisi se Kainin leukaluu, ensimmäisen murhamiehen!
Mutta Jugurthan sotilaat, joita kuningas kotvasen aikaa pidätti, läksivät vähäisen mieskadon jälkeen pakohon, sitten kun viholliset rupesivat vahvemmalla voimalla heitä ahdistamaan. Marius saapui Zaman seutuhun. Tämä lakialla oleva kaupunki oli vahvemmin linnoitettu taiteen kuin luonnon kautta, eikä puuttunut mitään tarpeita, vaan oli runsaasti varustettu aseilla ja miehillä.
Kolmantena tuli hän sitten paljon ennen päivän valkenemista mäkiseen seutuhun, joka Capsasta ei ollut kauempana kuin kahden penikulman päässä, ja odotteli siinä niin salaisesti kuin suinkin taisi, kaiken sotaväkensä kanssa.
Mutta konsuli, kun oli täyttänyt täysilukuisiksi legionit ja apuväestön kohortit, läksi hedelmälliseen ja saaliista rikkaasen seutuhun, lahjoitti kaikki, mitä siellä otettiin, sotilaille, kävi sitten ahdistamaan linnoja sekä kaupunkia, jotka asemansa ja vartioväkensä puolesta olivat vähemmin lujia ja antautui usein, milloin missäkin paikassa, tappeluihin, josko nuot vähäpätöisiäkin olivat.
Mutta kun rientäissään liki tullut toist' oli toinen, viskasi keihään, eip' osunutkaan Atreun poika, vaan sovan-uumiin Ifidamas, vyön seutuhun iski nyt koko voimallaan, käsivarteen luottaen vankkaan. Mutt' ei murtunut välkkyvä vyö, vaan kärkipä ennen lyijynä lysmyi vyön hopeaisia solkia vastaan.
Oi, halukkaasti juostahan kumpaankin, jos vaan sydän lempivä kutsuu.» Näin hän lausui. Tuon sananvaihdonpa ystävä tuskin kuuli, hän seutuhun kiintyi vain, tuhannestikin ennen kuljetut paikat nuo ajatuksiin muistoja toivat. Naurussa suinpa nyt vieras haasteli taas: »Sanotaanhan julmiks meitä, jos vain olis niin! mut paljopa julmemp' on joka tyttö, jos koht' on hellä ja säisy hän nähdä.
Päivän Sana
Muut Etsivät