United States or Montenegro ? Vote for the TOP Country of the Week !
Viis kesää kaikin päivin kukkiaan Maa moiseen antoi seppeleeseen, jonka Mun Valpurini somat sormet sitoi. Tuon nimimerkin? AKSEL. Piirtänyt on Aksel. HAKON. Tuon seppelehen? AKSEL. Sitonut on Valpur. HAKON. Haa. AKSEL. Kuule, Hakon! Silmäs palavan Mä näen ja sydämesi tilan tunnen. Rehellisesti, Norjalaisen tavoin, Mielemme asioista puhukaamme. Mä teeskennell' en tahdo.
Tuoll', armas, seppelehen ikuisista Enkelit sitoo sinisirkkuisista; Ei siihen koske miekka himoisen. Siell' Aksel, kirkastumia vastaas tullen, On ansaitseva sinut, ainoisen, Miss' sula rakkaus ei rikos mullen. Hyvästi, Valpurini! Wilhelm tulee, Valpuri hänen muassaan. WILHELM. Hän viel' elää. Sa kuulitko? Hän Valpuria maini. VALPURI. Ma sain jäähyväisensä viimeisen. Oi, Aksel, elätkö?
Mut ovensuussa seisoi Marketta neiti Ja ylpeän katseen hän yli salin heitti. Ja varsi oli sorja ja silmä oli tulta Ja harteilla hulmusi kutrien kulta. Mut silmä paloi oudosti ja liekehti poski Ja rinta se nousi kuin valtava koski. Ja vinhasti häätuvan poikki hän viisti Ja morsiamen hiuksilta seppelehen riisti, Ja kutrinsa kullan sillä seppelellä peitti, Ja voiton riemulla hääsalin heitti.
Taivuta niskasi siis, ijes Herran on huokea kantaa, Taakka se köykänen on, jota Luoja olallesi nostaa. Vaivoja huojentain kule köyhien, orpojen luona! Pois huvitus luvaton jos on yksikin kärsivä raukka, Jonk' kova kohtalo vie vilun, tautien näljänkin tietä! Noita sa auttaen hoivaa, siinä se oikea polku! Siitä sä seppelehen helohelmiä hehkuvan voitat.