Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. toukokuuta 2025
Ruusuiset kirjeliput kyllä liitelee, ne sulkee kyyhkyspari, joka riitelee, on täynnä lempiviä kadut, turut, syö kihla-vieraat makoisimmat murut, on tapa tainnut säätää eri lait, joihinka »lempiväiset» taipuu kait; mut onhan meillä myöskin majureita, me omistamme suuren asevaraston, on meillä rumpuja ja paineteita, mut vaieta niist' ehkä sentään parast' on!
Makasin sängyssäni niinkuin tavallisesti; rahapytty oli sängyn alla, ja kuu paistoi klasinmuotoisesta sisään. Olin olevinani valveilla mutta nukkua sentään taisinkin. Silloin rupesi sänkyni jalat kolkkumaan, ja hiljaa nousi sänky, ja minä sängyssä.
"Voi sentään!" yhtyi mamseli Nikander samaan rukoukseen. "Onhan tässä tarpeeksi hirmua yhdeksi illaksi.
Vaikk'ei minun kaltaisten sentään sovi valittaa. Paljon vanhoja vaatteita saa ostaa täällä, myydä tuolla. Toisella puolen ylhäisiä, jotka köyhtyvät ja katoovat; toisella taas alhaisia, jotka rikastuvat ja tahtovat heti loistaa. Puhumattakaan hirtetyistä, joiden repaleet teloittaja meille säästää, ja salaisista lähettiläistä, jotka muuttavat pukua joka kaupungissa. Suuri joukko vaatetettavia.
Minulta ei ole koskaan puuttunut ihanteita, sanoo hän, ja olen sentään vanhentunut yhtä nopeasti. Sillä ihanne, joka muuttuu intohimoksi, on kuin kuluttava tuli, joka polttaa poroksi omistajansa. Ellei se taas muutu intohimoksi, ei se mikään ihanne olekaan. Pitäisi pysyä aina kohtuudessa, huokaa Jaakko Jaakon-Lauri. Niin, sekä hyvään että pahaan nähden, myöntää Paavo Kontio miettiväisenä.
Ei tuollaisen vieraan silmä jouda sellaisia tarkastelemaan, kun kerran parempaakin on katsottavana... Vai parempaa... Ei mutta!... Olisiko sentään tarvinnut vielä pukukin muuttaa?... tämä kun on jo hiukan kulunutkin. Kreeta, katsokaa nyt oikein tarkkaan! miltä tämä näyttää?... Olisiko sittenkin ollut muutettava? Ei minun silmäni ainakaan siinä vikaa löydä ... antakaa, kun hiukan pudistelen!
Ei suinkaan pyhät kuolleet. Mutta hurskaat kuolleet lähtisivät jälleen maan päälle kodista, Isän kodista, jota luostari ei ole, joksi se ei milloinkaan muutu. Olisin minä sentään mielelläni jäänyt Wittenbergiin. Verrattuna Wittenbergiin koko mailma näytti nukkuvan. Siellä oli aamu; toivon ja toimeliaisuuden ilma ympäröitsi sydäntäni.
"Kuinka niin?" kysyin. "En ymmärrä, mitenkä se tuntuu niin kummalta. Jos vanha rovasti sattuu kuolemaan, ennenkuin minä ennätän sen kirkon rakentaa. Se olisi ensin pitänyt saada valmiiksi. Se on melkein unohtunut " "No, eihän se nyt sentään unohtune " "Kun on niin paljon muuta muistettavaa mutta samapa se, vaikka unohtuukin! Opin kai siellä Parisissa rakentamaan toisen ja paremman."
Niinkuin vangittu tiikeri oli hän huoneessaan juossut edes takaisin, oli heittäytynyt vasten seiniä, ja sitten taas, kauvaksi kuroittaen ruumistaan, katsellut pikku ikkunastaan nähdäkseen, eikö karkuri, joka ei millään muotoa vielä saattanut olla palannut, sentään jo olisi tullut takaisin.
Joskin kaikki olivat päässeet eittämättömän yksimielisiksi tästä paikkakunnan onnellisesta tosiasiasta, oli sen sijaan Jörgen Berven käydessään tuon tuostakin ystävänsä kotona tehnyt sen huomion, että kyllä siinä sentään saattoi olla erinäisiä varjopuolia. Hän oli nyt kerta kaikkiaan epäilijä ja väitti, että avioliittojen laita oli sama kuin kauppaliikkeittenkin.
Päivän Sana
Muut Etsivät