Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Sammuu sanat, säveleet ja kaikki kaunis hajoo. Tule, tumma, armas lapsi! Ylevinkin vajoo. Mikä vaipuu, vaipukoon! Mun rakkauteni kestää. Suuri suru, suuri tieto meiltä eron estää. N
Niinkö katoatkin elostain niinkuin kaikki muu, niin menneheksi? Sieluni miks kauneutesi keksi, sinut jälleen, jälleen yöhön kadottain? Kerran, tiedän, helmaan suuren yön sammuu sydämeni, liioin lyönyt vaan oi näinkö varhain tulee yö nyt, näinkö varhain vaikenitkin, syön?
"Tiedä kristitty, että kun yhdeltä silmältä näkövoima sammuu, niin toinen tulee terävämmäksi kun toinen käsi on leikattu pois, tulee toinen sitä vahvemmaksi; niinpä kun järkemme maallisissa aineissa on sekava eli kokonaan puuttuu, tulee katseemme taivasta kohti tarkemmaksi ja täydellisemmäksi."
Hänen muistonsa on meille jäänyt. Hänen kanssansa ei meiltä ole mennyt se, mikä meille hänessä oli kallisarvoisinta: hänen uskonsa ja innostuksensa. Se ei ollut sitä hetken hehkua, joka sammuu samassa kuin se syttyy. Se oli maanalaista tulta, joka palaa hankienkin alla.
valaistuu keskitaivas meille korkein, niin että yks ja toinen tähti alkaa lakata näkymästä silmällemme, ja Päivän tytön samotessa kirkkaan nuo taivaan silmät perätysten, tähti tähdeltä, sammuu saakka kaunehimpaan. Näin myöskin voittolauma, iloitseva ijäti ympär' pisteen häikäisevän, mi saartaa sen, min saartamalta näyttää,
Torvet soivat, velvollisuudet kutsuvat leiriin, leiriin! ja Seitsemäs Valon-säde sammuu meidän lempivien hyvästi-jättökyyneleihin. Säästääksemme vielä omia kyyneleitämme, komennamme ajatuksemme: oikealle eteen päin mars! takaisin Tuorlinnaan. Siellä vanhojen tuttavien parissa käymme uusia toimia katselemaan, esimerkiksi Maan läpikaivamisia y.m.
Anna minulle siis nämä merkit! Kuule yksi monista! Voit uskoa minua eli et; mutta olen tehnyt sen huomion, että, huolimatta kaikkein tieteellisten rientojen kasvamisesta, ihmiset tulevat yhä vähemmän tiedonhaluisiksi. Nuorison tiedonhalu sammuu nyt aikaisemmin kuin muinoin.
Ivain, inhoittavin sairaista, huusi kuninkaalle kimeällä äänellä: "Sire, tahdot heittää vaimosi tuohon rovioon, se on soveliasta oikeudenkäyttöä, mutta liian lyhyt rangaistus. Tuo suuri liekkimeri nielee hänet pian, ja tuuli on pian hajoittava hänen tuhkansa. Ja kun tuo tuli hiipuu ja sammuu vähän ajan perästä, ovat hänenkin tuskansa lopussa.
Kas, kuinka kuolet! Kuinka silmäs sammuu! Kas, vertasi jo monest' aukost' uhkuu! Hecuba voihkaa, kuules! Troia riehuu! Andromache jo parkuu tuskissaan! Kas, hulluus, raivo, tuho ryntäävät, Kuin hassut ilveilijät, toistaan vastaan, Ja kaikki huutaa: "Hector, Hector kuollut!" TROILUS. Pois! Pois! CASSANDRA. Hyvästi! Kuitenkin Ei, hyvästi! Sa petät Troian nyt ja itsesi.
"Katso, Inger-Johanna!" sanoi Thinka portailla, "oletko huomannut, miten isä näyttää kyyristyneeltä tuolla aidan vierustalla kävellessään; miten onkaan, niin unohtuu häneltä piippukin; se on vaan puoleksi poltettu, kun se sammuu"... "Vai on hän sinusta niin muuttunut", sanoi Inger-Johanna tuumailevaisena iltasella makuuhuoneessa, ryhtyen jälleen heidän entiseen puheesensa.
Päivän Sana
Muut Etsivät