Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Saita hän ei saa olla ... eikä sydäntä vailla. Kyllä minä ylöspitää tuon köyhän orvon, jolta vanhemmatkin ovat hukkuneet. Sakris ajatteli, että kaunis Nelma oli niin avuton ja yksin. Todellisestakin hellyydestä hersyi pari kyyneltä hänen silmäkoloihinsa...
Eikö sitten mieheltä, kaikkein parhaaltakin, ole ikään kuin oma päänsä poikki, kun häntä mieleinen nainen ohjailee? Ja sinun oma pääsi neuvoi sinut ottamaan tämän, joka sinulle tulee ... ja niinpä hän on sinulle mieleinen, ja ota. Todellakin: Sakris antaisi koko oman itsensä, jos saisi oikean naisen ... sellaisen kuin toivoo. Ja nyt ennustaja lupaa sen hänelle ... piankin.
Ikävystyen ja ikävöiden katselee Sakris vetisen harmailla silmillään, joiden alla kiertävät tummat vaot, milloin kattoon, milloin seinille ... milloin uunin vieressä olevalle makuulavalle ... ja tuuheat, punertavat kulmakarvat rypistyvät mietteissään ja tuskastuneina. Vernissalla voidellussa lautakatossa ei ole mitään muuta näkemistä kuin hämähäkin verkkoja nurkkauksissa.
Mimmi osoitti Kukkelmania, joka seisoi lankkuaidan takana ja katseli Nelmaa. Mimmiä rampa tuskin huomasikaan; Mimmin läsnäolo harmitti häntä kuitenkin vaistomaisesti. Sakris koetti päästä lähemmäksi ikkunaa... Ja yrittäessään siinä liikuttaa jalkojaan nopeasti ja pontevasti ei hän taas muistanut edessään olevaa vallinreunaa ja sen kuoppia.
Kaikkialta kajahteli pikku poikien huutoa ja vihellyksiä. Jo soitti tuolla jossakin harmonikka. Ja jossakin viritettiin mandoliinia. Lattea ruuhi, Sakris airoissa pihisten ja huohottaen, liukui nytkähdellen eteenpäin. Ilmestyi sauhusta huvila ... loittoni ja katosi. Tuntui meren viileä ja äitelä ilma.
Toukokuisten leppien oksissa riippuivat uudet, pehmeät urvut... Ja louhisten töyryjen välissä kierteleviä tasankoja juovittivat oraalla vihannoivat sarat ... niin kuin pitkät ja suorat matot. Oli jälleen ilta... Vieläkään ei Sakris ollut saanut odottamaansa...
Minä voin korvata teille vahinkonne. Paljonko maksaa? Niin sanoen työntää pyssymies käden povelleen ja vetää esille paksun lompakon. Pois kivääri, tiuskahtelee Sakris silloin. Jos minä stämmää teitä lakituvalle, niin... Hahhah ... halu tappaa metsäneläimiä... Opettaa koirat, pedot, niitä ajamaan! Metsän syyttömiä eläimiä ... vuodattaa niistä verta... Oletteko te ajatellut tätä?
Mutta ovensuussa ja hiljaa selitti Sakris hänelle asiansa: ainakin viisi kymppää Sakris tarvitseisi. Savolainen räpsytteli silmiään ... eikä tuntunut suinkaan halukkaalta, vaikka hänen kotinsa näytti yhä varakkaammalta ja pöytänsä yhtä pulskalta kuin ennenkin.
Omin silmin hän näki uudestaan, että Nelma oli petturi. Huudeltiin, että täällä juotiin muka Nelman kihlajaisia. Pettänyt oli Nelma hänet. Hänet: kuinka se oli mahdollista! Sakris lähti pois. Hänen täytyi lyödä kätensä kynnet rintaansa, repiä auki liiviensä napit ... niin kipeästi raateli häntä rakkaus.
Niin kuin sanottu, tämä tapahtui alussa: Sakris oli ollut Nelmasta erossa vasta viikon päivät. Sakris pysähtyi siis tylsäpäisen eteen ... ja alkoi haukkua hänelle naisia. Kertoi, minkälainen nainen hänellä oli ollut: varastanut häneltä ... karannut ... ja petkuttanut hänet. Sakris naurahti: Kun menet naisen luokse, älä unhota ottaa mukaasi ruoskaa, se on viisaan Sara Hustan puhetta.
Päivän Sana
Muut Etsivät