Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Ja miten olisikaan tyttöparan käynyt, jos en olisi kerjennyt hätään ja jo näkösen päästä huutanut: »Elä tapa, elä sen tulinen ruoja tapa sitä tyttöä!» Silloin se kuitenkin heitti uhrinsa käsistään ja tasakäpälässä hyppien, noituen ja tappaa uhaten mennä rötkelti huoneeseensa. Luultavasti se häpesi minua.
Liisa eteni soraisen pihamaan yli sen toiselle puolelle, ja kun näki postineidin kukkasmaan, kävi sitä katsomaan... Koreitapa oli kukkia siinä kasvamassa ... mikähän lie mikin nimeltään... Yhden Liisa tunsi, valmun ... se oli ollut hänellä itselläänkin pirtin perässä kasvamassa, vaikka oli pässi ruoja hypännyt aidan yli ja syönyt sen suuhunsa ... johonka oli vielä ruustinna itse antanut siemenen ja neuvonut mitenkä istuttaa...
Mutta Jokilahden emännän joukeat kasvot poikain kertomuksia rovastin kohtalosta kuullessa tulistuivat ja pitkä nenä rupesi touhuilemaan ihan tavattomasti ja melkein huutaen alkoi poruta: "Vai jo ruoja toki sai muistipalan... Kun nuo eivät tuota sen tulen kamurata vetäneet Sikolampiin, että olisi saanut samallaisen lopun kun hankki Jahtirannan Kaisalle. Vai vielä sitä etsitään muka pahantekijää.
»Elkää ottako Sassaa», varoitti Mari, »sillä on jo monta rouvaa entistä». »Tuolla Miina juosta hynttyyttää tänne», sanoi Leena, joka oli sattunut kääntämään kasvonsa ikkunaan päin. »Katsopas!» Hän iski silmää Marille. »No, olenko minä oikeassa, vai kuinka?» »Ei uskoisi; niin siivolta ja hiljaiselta, kuin se ruoja näyttää.» »Tyyneessä vedessä kalat kutevat.»
Halua sinulla kumminkin olisi auttaa, jos kellä. Sen tiedän. TOPRA-HEIKKI. Onko minulla edes sitäkään? MIKKO. Ei nyt enää. Ennen kyllä. Ettäkö olisi mennyttä? Valehtelet, ruoja! Minä näytän, että on jäljellä sekä halua että kykyä. Siljan pelastan ja lapset. Ei kuole Ville, jos rohdoista apu lienee. Eikä Santalan joukko maantielle jää, vaikka ajettaisiinkin heidät mökistään.
RUOJA: Kiertelet, kuvatteletko, vaikka tiedän tarkoillehen: se oli se samainen akka, jonk' olen joskus ennen nähnyt täällä luonas luikehtivan. RUOTUS: Kun tiesit, mitäpä kysyit? RUOJA: Miks olet muuttunut minulle? Et ole armas niinkuin ennen. Päivin et mulle päätä käännä, öin et kutkuta kuvetta. Sanot sanasen, senkin ärjyt. Mikä mielesi masensi? Enkö oo ihana enää? Eikö oo rintani ripeät?
RUOTUS: Houkkapa olinkin, koska tahdoin nousta kunniahan ilman naisien apua! RUOJA: Ruotukseni! RUOTUS: Sie olet sentään viisas vaimo. Huomenna Tepon lähetän laukun kanssa katsomahan käräihin Kalevan kansan, kuin siellä asiat käyvät. Itse Ruotsin ruhtinaille saattamaan sanoa lähden. Tule, menkäme levolle! RUOTUS: Siitä sitten tuumitahan. Esirippu. KOLMAS N
Kyllä se oli hyvä, että pian täältä tiehensä lähtivät ja pahasti sille kävisi, jos minä perään kysyisin puristi ruoja kuin rautakouralla olkapäätäni kävi sen harmiksi, kun ei oltu mieliksi.
RUOTUS ei vastaa. RUOJA: Onko kielesi lukossa vaiko korvas lumpehessa? Kuuletko? RUOTUS: Mitä kysyitkään? RUOJA: Kenen kanssa sa puhelit, kun tulin pihalta äsken? RUOTUS: Puhelinko? Yksin olin. RUOJA: Sen varsin valehteletkin. Et ollut tuvassa yksin. Tunsin helmat hulmahtavan ohitse ovessa tullen. RUOTUS: Omat on helmas hulmunnehet.
No minuahan se ruoja pakkaakin ... ja hyökkää vielä niin kavalasti takaa päin kuin paha henki vanhurskaan kimppuun ... en paremmin ajattele... Ja kun minä Soikkelille itselleen huusin siitä pellolle, niin mitä luulet sen tehneen: Haukkumaan hyväkäs rupesi.
Päivän Sana
Muut Etsivät