United States or Burundi ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja ne minä saatan mielelläni kertoa. Kun minä elin yksistään oman tahdon täyttämistä varten, saatoin minä hartaastikin rukoilla Jumalaa, että hän auttaisi minua tarkoituksissani. Mutta minä rukoilin turhaan. Hän ei kuullut minua, vaikka ei kyllä sysännyt luotansakaan.

Lapsen kuoleman jälkeen paheni waan tuo kamala asia. Minä rukoilin, pyysin ja waroitin häntä, ettei hän, Jumalan tähden, panisi alttiiksi omaansa ja siinä samassa minun kunniaani, mutta hän waan sanoi, ettei hänellä ole enään mitään kunniaa ja ettei hänellä niinmuodoin ole mitään säilytettäwää. Pian tulikin asia julkiseksi; pitäjällä ruwettiin puhumaan, että papin rouwa juopi.

Murhaaja, sanoi hän hirveällä äänellä. Mene, sano ... sano; minä olen kaksinkertainen murhaaja ... minun käteni laski puukon ... Aato, tämä käsi laski puukon pettäjän sydämmeen. Silloin rukoilin minä Jumalaa, minä rukoilin: Jumala salli minun osata sydämmeensä... Minä löin ja minä osasin, pettäjä kuoli... Niin kuulee Jumala rukouksemme ... ha ... ha ... ha. Aato oli yhtä vaalea kuin Emma.

Minä sanoin hänelle, kuinka hauskaa olisi minulle päästä matkustamaan ulkomaille niinkuin muut nuoret vaimot; minä sekä itkin että rukoilin; minä pyysin häntä johtamaan mieleensä missä tilassa minä olin, ja että hänen tulisi olla kiltti ja suostua pyyntööni; ja sitten ehdottelin minä, että hän voisi ottaa lainan. Mutta silloin oli hän vähällä suuttua, Kristiina.

HIERONYMUS. Surullistakaan totuutta ei saa salata; hän ei suostunut! PERPETUA. Toki uhkasitte häntä Kaikkivaltiaan Jumalan ja pyhän Brigittan kostolla ja rangaistuksella? HIERONYMUS. Kaiken sen puhelahjan, minkä Luoja armossaan on minulle suonut, panin alttiiksi viimeiseen ropohon asti. Minä uhkasin ja rukoilin uudes- taan ja rukoiltuani uudestaan uhkasin, mutta kaikki turhaan! Sisareni!

Eikö se tullut paremmaksi sen jälkeen kuin viimein olin luonanne ja rukoilin hänen kanssaan? Ei niin hivettäkään, luulen että se käv' pahemmaks'. Kun täti oli mennyt, niin se kirosi ja reuhtoi kuin paholainen itse ja sitte alkoi taas samanen sureskeleminen. Hanna täti ravisti päätään. Siinä piilee jotain, jotain jonka perille emme ole päässeet, Beda muori.

Silloin hyppäsin vuoteestani, heittäysin polvilleni ja rukoilin Jumalalta anteeksi hänelle, joka sen oli sytyttänyt sillä sytytetty se oli, se paloi yhtaikaa jokaisesta neljästä nurkastaan Tästä lähtien, ajattelin, on ihmisten muistosta ilkityön tekijän mukana hävitetty paikkakin, jossa ilkityö tapahtui.

Minä rukoilin pyhimyksiä, että minulle suotaisiin poika, mutta sain ainoastaan tyttäriä. NIKOLAUS PIISPA. Hookon saa poikia, jaarli, saattepa nähdä! Niin, kaikki käy Hookonin mielen mukaan. Ja te, te sallitte, että teitä rauhatoinna ajetaan onnestanne koko elämänne halki! Oletteko sokea?

Mielessäni kaikuivat sanat: "Mitä ikänä te anotte Isältä minun nimeeni, sen Hän antaa teitte", ja siihen luottaen poikkesin tiepuoleen, laskeusin suuren kiven suojaan ja rukoilin Jumalan heti toimittamaan minulle paikan kauppapuodissa sekä lupasin siinä toimessani olla uskollinen ja nöyrä. En kumminkaan voinut olla vakuutettu rukoukseni kuulemisesta.

Miten kauhea tämä sinulle lienee ollut, ja miten tuskallinen oletkaan ollut." "Minä rukoilin Jumalaa ja Vapahtajaani, ja nyt hän on kuullut rukoukseni." "Toivon, että molemmat pääsemme onnellisesti täältä ylös. Köysi on vahva, jotta et tarvitse peljätä." "Nyt en enää pelkääkään." "Istu nyt tähän silmukkaan, minä sidon meidät molemmat kiini.