Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. lokakuuta 2025
BRABANTIO. Ei muuta mitään kuin ett' on se niin. OTHELLO. Arvoisat, mahtavat ja suuret herrat, Te ylevät ja taatut suosijani! Tuon vanhan miehen tyttären ma vein, Se totta on; nain hänet, se on totta; Niin suur' on päästä päähän rikokseni, Sen suuremp' ei.
Hän läksi kaupungista ainoastaan terveytensä takia, hän kun ei sietänyt täkäläistä kalseaa ilmanalaa. Rikokseni häntä kohtaan on tietysti kuitenkin yhtä suuri mutta hän antoi sydämestään anteeksi, ja nyt voin myös ottaa vastaan Jumalan anteeksiannon." Seuraavana päivänä sanoi hän Esterille: "Tänään puolenpäivän aikaan matkustan Vångaan ja jään sinne huomiseksi.
ANTONIO. Niin verinen ei rikokseni ollut, Vaikk' ajan sekä riidan luonne kyllä Ois aihett' antanutkin veritöihin. Sovittiin kaikki, palautettiin ryösteet, Useimmat kyläläisistämme teki Sen kaupan tähden; minä vain jäin pois, Ja kalliisti sen maksaa saan, jos minut Tavataan täältä. SEBASTIAN. Viiksossa siis olkaa. ANTONIO. Niin kyllä, niin. Kas, tuossa kukkaroni.
Mutta kuvan alla ovat sanat: "Minun rikokseni on suurempi, kuin että sen voin saada anteeksi!" Tämän siis tuo mies antaa vastaukseksi taivaan Herralle ja lohduttaville ihmisille täällä maan päällä, ja juuri nämät ajatukset ilmaisee tuo vaikeneva kuvateos mitä ihanimmalla tavalla. Kymmenet tuhannet ihmiset, jotka kuljeskelivat edestakaisin, käyskentelivät tämän ryhmän ohitse.
Kaksikymmentä vuotta olen kantanut kauhean syntiä sydämmessäni: olen vietellyt sinun, olen pettänyt sinun miehesi ja Valpurin ja mitä kauheinta: olen tehnyt yhden ihmisen elämän onnettomaksi. Terveyteni päivinä ei tuo rikos suuresti mua painanut, mutta nyt, kun ei yökään mulle unta suo, kohoaa rikokseni kuin vuori edessäni ja estää mua näkemästä mitään autuuden toivoa tulevaisessa elämässä."
Minun on syyni, lemmitty Edvardini! anna minulle anteeksi, että olen halveksinut, hyljännyt ja ajattelemattomasti polkenut vilpittömän rakkautesi jalkaini alle. Minä menehdyn epätoivosta. Minä tahdon kuolla. Ei! minä tahdon vielä elää parantaakseni, sovittaakseni tehdyt rikokseni."
»No, sama se, Ranald Mac Eagh on nimeni se merkitsee Ranald Sumun poika.» »Sumun poika!» ihmetteli Dalgetty. »Pilkkoisen pimeyden poika, se olisi mielestäni sopivampi. Mutta, Ranald, koska se on nimesi, kuinka sinä oletkaan joutunut pyövelin pääkortteeriin asujaksi? Se tahtoo sanoa: mikä piru on sinut saattanut tänne?» »Kova onneni ja rikokseni», vastasi Ranald. »Tunnetteko Ardenvohrin ritarin?»
Ota paperit, eropaperit. Ne ovat olleet minulla jo useita kuukausia. Muut paperit löydät laatikostani. Tunnustan sinulle nyt suurimman rikokseni: olin syypää lapsesi kuolemaan. Poissa ollessasi vilustutin sen kylmässä salissa. Koetan menettelylläni sovittaa tekoni. Sydämessäni ei ole enää vihan siementäkään muita kuin kurjaa itse raukkaani kohtaan. Entinen Vernerisi."
Valuin polvilleni lattialle hänen eteensä ja kerroin hänelle kaikki, kerroin koko rikokseni peittelemättä mitään. Muutamissa paikoin Loviisa kysyi saadakseen tarkemman tiedon, muutamissa paikoin huomasin hänen silmäinsä kyyneltyvän. Kuinka kauan kertomukseni lienee kestänyt, en tiedä. Mutta aamu valkeni kun se oli lopussa. »Mitä tulee minun nyt tehdä?» Loviisa ei vastannut.
"Mutta jos Jumala minulle anteeksi antaisikin rikokseni muutoin, niin Kerttuni on kumminkin alinomainen päällekantajani Jumalan edessä, sillä minä olen elänyt häntä kohtaan kowin pahasti", sanoi isäntä, ja näyttipä siltä kuin epäilys olisi hänessä taas saanut täyden wallan.
Päivän Sana
Muut Etsivät