Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Siinä tapauksessa pyydän nöyrimmästi saada joitakin tietoja, mistä minun on miestä haettava. Jos hänet on nähty täällä päin tänä aamuna, voin kenties saavuttaa hänet vielä tänä iltana. Hänetkö saavuttaa? Hm, hm, jos tyydytte vanhan miehen neuvoon, niin jääkää tänne yöksi ja pitäkää hyvänänne, mitä talo voi tarjota. Riitta, mene kokemaan makuutupaa!
Kun Anni alituisista muistutuksista huolimatta unohtaa pellin aukaisematta lämmittäessään huoneita aamuisin, kun Riitta puhaltaa kaasun sammuksiin lastenkammarissa ja koko perhe on tukehtua savuun, vaikka sellaisen sammuttamistavan vaarallisuutta on hänelle lukemattomia kertoja selitetty, kun lasit päivällispöydässä ovat himmeät ja viiruiset, vaikka viikkokausia on neuvottu niitä kunnollisesti pesemään ja pyyhkimään, kun norsunluupäisiä veitsiä ja haarukoita liotetaan kiehuvassa vedessä, aivan kuin ei siitä olisi kertaakaan varoitettu, kun palvelijat yhäti ja joka asiassa unohtavat kaikkein tärkeimmät tehtävät silloin ei ole toivon ujettakaan levosta eikä rauhasta, jollei emännän uskonnollinen mieli jaksa niitä kestää ja voittaa.
Häpiä vähän, mokoma ruoja. Niinkö sinä olet tuhma, että minut otat esimerkiksi, kun on puhe oikeista ihmisistä. Vaan olethan sinäkin Kuopiosta? Jos kohta. Eikö niitä täällä sitten ole maailman hylkyjä, yhtäläisiä kuin minäkin. Riitta vaikeni. Harmi lauhtui; hänen kävi tuota poloista melkein sääli, niin inhottava kuin olikin.
Riitta tuntui nyt hänestä olevan liian korkealla, ja melkeinpä näytti siltä kuin tyttö itsekin olisi tahtonut Kallelle sitä huomauttaa. Eihän hänellä nyt edes ollut päällänsä tuota esiliinaakaan, vaikka olihan hän luvannut sitä aina nuorten kisoissa pitää. Selvästihän sitä paitsi näkyi koko tytön olennosta, että hän tahtoi vältellä Kallea.
Samassa awautui salin owi, nuori nainen ja hänen perästänsä wanhanpuoleinen miehen mieshenkilö astuiwat sisään. Riitta katsahti tulijoihin kummastuksella, mutta yhtäkkiä hän huudahti: "Anna, meidän Annamme", ja syöksi tyttärellensä wastaan, puristaen häntä syliinsä. "Oletko se todellakin sinä, Anna?" sanoi Martti pappi ja likisti wuorostaan häntä rintaansa wasten.
Etkö ole nähnyt esimerkiksi Yrjön käyskentelevän rinnallani. HANNU. Hyi sinua, Riitta! Julkenetko vielä pilkata minua? RIITTA. Tiedätkös, Hannu, kun vähänkin vilkasen sinuun, saan heti naurutaudin, ja jos itse näkisit itsesi, täytyisi sinunkin nauraa. HANNU. Näytänkö minä mielestäsi sitte niin hullunkuriselta?
Hyvästi, kaikki maailman onni ja Riitta myös! KAARLO. No, sanotko vieläkin olevasi Ahti! HANNU. En, en! Sitä en enää koskaan sano!... Minä olen köyhä, kurja, niinkuin näet, ja sinä et suinkaan tahdo näin viheliäisen raukan päiviä lopettaa. KAARLO. Sitä sinä et voi tietää!
Pelkään ettei Jumalakaan sitä pitkään meille salli." "Ja sinulla ei ole kyyneliisi sen suurempaa syytä? Minä suutelen ne sinulta pois." Nuorukainen painoi syliinsä naisen, jonka silmissä loisti surullinen hymy. "Ymmärränkö sinua oikein, Riitta? Minä luen silmistäsi enemmän kuin tahdot sanoa." "Juhana, minä olen onneton, jos minun jätät." "Sinä hourailet." "Mihin me joudumme?"
Etkö tahdo tulla isäni luokse? Hän asuu tuossa aivan lähellä. AKSEL. En, tyttöseni! Kyllä minä menen matkoihini, sillä varmaankaan sinä et tullut tänne minun tähteni, Herran haltuun! Kiitoksia kauniista laulustasi. RIITTA. Kas tuopa vasta eriskummainen matkamies. No, nyt hän meni menojaan. Mutta missä Yrjö viipyy? Pitihän meidän täällä tavata toisiamme, että saisimme rauhassa puhella keskenämme.
Näen kyllä sinut, hulivili! KAARLO. Tuitui! RIITTA. No, Yrjö, astu esiin piilostasi! Joudu, joudu! Oma Riittakultasihan sinua odottaa. Joudu, Aksel! Muuten pilaat kaikkityyni. Sinähän se oletkin, armas Riittaseni! RIITTA. Huu! Ethän sinä olekaan sinä! AKSEL. Mitä! Enkö minä ole minä? Kuka muu sitten voisin olla? Katsohan toki tarkemmin! RIITTA. Et, et! Huu! AKSEL. Miksi tahdot mennä pois?
Päivän Sana
Muut Etsivät