Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. toukokuuta 2025
Iloissaan he juttelivat tulevaisuudestaan, miten he pian tapaavat Yrjänän, Heikin, Matun ja pikkuveljet, niin että he riemuissaan unohtivat nykyhetken huolet. Hämärän tulo herätti heidät miettimään nykyistä asemaa, ja nyt nousi kysymys: "Mitä nyt on tehtävä? Mihin päin nyt käännymme?" Pekka lopetti pitkän äänettömyyden. "Kuljimme kauan etelään päin miesten ja hevosten mukana.
"Kiitos, kiitos sinulle, käärmejumala", huudahti orja riemuissaan. "Isäntäni on pelastunut. Ja sinä itsekin. Ja minä, minä olen sinut pelastanut, herrani." Hän polvistui kädet ristissä ja suuteli herransa vuodetta. Hän ei uskaltanut koskea hänen jalkoihinsakaan. "Oletko sinä pelastanut minut? Miten?"
Mutta sitten syöksi sydän ilon tulemaan ja riemun huudahdus pääsi huulilta ja pääsi monta kertaa. Ja hän hyppi ja löi käsiään yhteen... Voi, voi, katsokaa, katsokaa! Ja hän kuvitteli, että muut tytöt ovat siitä yhtä riemuissaan... Tytöt, tytöt!... Vo-oi! Näettekö! Katsokaa ... katsokaa!... Tuonne, tuonne!...
Ylinnä Kallen nimi soi: "Hänestä urho tulla voi, Kun Luoja elää antaa." Kas silloin hapsin hajonnein Keskelle nuorten kumppalein Riens' innoissansa Mari. Siell' luona korven kuninkaan Nyt kansa kiehui riemuissaan, Syleili nuori pari. Vaan päivä väistyi pilvehen, Syys saapui taasen sumuinen Vait synkistyi nyt kansa; Ja Mari hämmästyksissään Syvästi heltyi itkemään Hän itki sulhoansa. "El' itke!"
Sitten leikkivät lapset luikaten ja naureskellen lammen rannalla ja tyttö näkyi olevan hyvillään oikeastaan siitä, että veikko aina paremmin viskasi ja oli siitä riemuissaan sekä tuli aivan kiihkoiseksi; näkyipä tyttö oikein tahallaan tekeyvän taitamattomammaksi kuin olikaan, sillä hänen kivensä ne melkein aina pudota pukahtivat suoraan veteen heti ensi heitosta, ja siitäkös sitten naurua kesti!
Vahti kun kuuli Katrin nimen, hyppäsi heti riemuissaan Patrikin päälle ja nuoleksi hänen kasvojansa, ja kun Patrik näki koiransa olevan niin hyvillään, meni hän sen kanssa kylään, vei sitä kanojen, lampaiden ja sikojen joukkoon ja mainitsi aina Katrin nimeä, ja joka kerran hyppeli Vahti riemuissaan ylös isäntänsä rinnoille, ikäänkuin olisi vakuuttanut, ett'ei muka enää milloinkaan saata esteitä isäntänsä häille; ja Patrik rohkaisi mielensä uudestaan.
Mutta tuskin oli hän ennättänyt sanoa vähän sinnepäinkään, niin isä lankesi hänen kaulaansa ja riemuissaan huudahti: "Ottakaa hänet, hyvä pastori, ottakaa Herran nimeen!" Ja tämä vastustelemattomuus kummastutti pastoria, näissä asioissa kokenutta miestä, niin kovin, että hän lausui sangen painavasti: "Jassoo!"
Sanoa tahtoisin, Kuink' armon tavoitin, En ymmärrä vaan sitä, Miks Herra huolen pitää Minusta yli toisten Parempain, suurenmoisten. Niin huono olen mä, Ett' alan nääntyä; Vaan sieluni kun nääntyy, Niin puoleeni Hän kääntyy, Katsahtaa, armahtaapi Ja sielun virvoittaapi. Ja sielu riemuitsee, Riemuissaan laulelee.
Hänen riemunsa oli täydellinen, kun Kaisa ilmotti, että karvari Tolvanen oli juuri tänä aamuna käynyt kauppoja hieromassa. Riemuissaan huudahti hän: »No auttaakin se aina ihmistä kaupunkimatkallakin onnistumaan, kun vain siivolla elää ja vaeltaa.»
Mutta yksikään ihmisääni ei sinne kuulunut, sillä koski huusi kuin riemuissaan, vaahto roivi kalliolla seisoviin miehiin asti. Hanna juoksi pitkin rantaa kuin apua hakien. Mutta yhtään ihmistä ei näkynyt kummallakaan puolen koskea. Mutta äkkiä Hanna taas alkoi käsittää, kuinka tässä kävisi. Sitä voimaa ei ollut saatavissa, joka miehet pelastaisi! Silloin vasta hänet valtasi villi tuska.
Päivän Sana
Muut Etsivät