Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
"Ratsastajat olivat pysähtyneet; niinkuin hyvin voi kuvailla itselleen, olivat he nyt hieman selvempiä kuin matkansa alussa. Useimmat eivät millään ehdolla tahtoneet ratsastaa edelleen, mutta kolme heistä, joko he olivat rohkeimmat tai enimmän juovuksissa, lähti hevosillaan alas laaksoon.
GLOSTER. Kuningas raivoo aivan. CORNWALLIN HERTTUA. Minne lähtee? GLOSTER. Hän tahtoo ratsastaa: en tiedä, minne. CORNWALLIN HERTTUA. No, matkaan menköön: oma häll' on valta. GONERIL. Hänt' älkää jäämään käskekö, oi, älkää. GLOSTER. Ah! tuloss' on jo yö, ja tuimat tuulet Rajusti pauhaa; peninkulmain mailla On tuskin pensasta. REGAN. O, ykspäisille On heidän oma hankkimansa haitta Opetus paras.
Ja minä, laulut lehtoin toisten taitain, tuon tunnen niinkuin oma kutsuis maa, soi helke hillebardein, rautapaitain, ritarit rientää, liput leimuaa, ne yli ryntää elon, kuolon aitain, ne pois kuin rautamyrsky ratsastaa, ne nousee, mennen merta, maata pitkin, Tavastit, Kurjet, Hornit, Flemingitkin. Ah, Catharina! Enää en ma kestä, lupauksen rikon, jonka Sulle tein. Mua ällös epää, enää ällös estä!
Kaikin tavoin koetti hän meitä palvella, poimi kukkia, piti hevoisia, nosteli meitä alas satulasta y.m. Selvään näkyi kaikesta, että hän ei ollut ensi kertaa vierasten parissa. Näin varustautuneina tuli meidän nyt lähteä matkalle, joka oli meille ihan uusi. Me olimme tähän asti matkustaneet rautatiellä, höyrylaivoilla ja vaunuilla; nyt täytyi ratsastaa.
Oi, kuinka onnellinen hän sitten olikaan, kun oppilas vihdoin oli ehtinyt niin pitkälle, että äiti ja poika voivat yhdessä rinnakkain ratsastaa ulos metsätielle, äiti tammallansa ja poika ponyllansa! Nyt ei hän tuntenut äidillistä pelkoa lapsensa vuoksi, vaan uskalsi arvelematta ratsastaa tämän edellä.
Navakka tuuli tuli siltä suunnalta, mihin he ratsastivat, ja se esti hevostemme kavionkopsetta sinne kuulumasta. Me koimme ratsastaa niin, että pieni metsäinen seutu esti meitä heille näkymästä, vaikka me, jotka olimme heidät jo niin selvästi näkyviimme saaneet, voimme yhäti harvassa kasvavien puiden välitse heidän matkaansa ja liikkeitänsä silmällä pitää.
Minä tunnen, jatkoi rouva Bonacieux painaen kädellään otsaansa, että jos tätä menoa jatkuisi, tulisin minä hulluksi. Kuulkaa! Mitä se on? Minä kuulen kavioiden kopinaa; veljeni ratsastaa nyt takaisin; minä tahdon sanoa hänelle vielä viimeiset jäähyväiset; tulkaa! Mylady avasi ikkunan ja viittasi rouva Bonacieux'iä myöskin tulemaan sinne. Nuori nainen kiiruhti ikkunaan.
Nyt näytti kuitenkin, niinkuin hän olisi pakoitettuna kulkemaan tietä, jota hän ei tahtonut tietä, jota hän itse vihasi!... Näytti siltä kuin täytyisi hänen ratsastaa Haarstad'in konttoripukilla, sen sijaan että hän olisi saanut olla Hammernäs'in perillisenä!...
"Teidän Majesteettinne ajatteli aivan oikein," vastasin minä, "mutta siinä ajattelitte te väärin, että Roos olisi antanut kuninkaansa yksin ratsastaa." "Mutta minä en tarvitse sinua," huusi hän. "Sinun pitää kohta kääntymän takaisin ja yhtymän toisiin." "Kuten Teidän Majesteettinne käskee " vastasin minä huolettomasti. "Mutta sitä ennen pyydän minä eron virastani." "Miksi niin?" huusi hän.
"Tässä kirjeessä käskee päällikkö minun päivän valetessa, lähtemään sotajoukon kanssa rantalinnaan" "Mutta kilpa-ajomme?" kysäisi metsäherra. "Koska minun täytyy lähteä linnaan, niin en voi kilvotella teidän kanssanne; se asia on selvä". "Ei muulla tavalla suinkaan, jos ette anna toisen ratsastaa teidän sijassanne", muistutti ystävämme. "Kukapa siihen rupeaisi; kentiesi te, herra kapteini?"
Päivän Sana
Muut Etsivät