Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025


Minä rakastan häntä ja rakkauteni on pannut ajatukseni ihan sekaisin." "Nyt saat sinä hämmästyä minua, Marcus. Toissa päivänä virkoin Caesarille näin: sisarenpoikani Vinitius on siihen määrin rakastunut erääseen tyttö-huitukkaan, jota kasvatetaan Auluksen talossa, että pelkät huokaukset ovat muuttaneet koko hänen kotinsa täydelliseksi höyrykylvyksi.

"Niin on käynyt, poika=rukka, mutta älä niitä enään muistele; ne pitää meidän kaikkien unhottaa ja tästä puoleenhan me rupeamme elämään uutta, parempaa elämää ja tulemme kaikin paremmiksi ihmisiksi. Et saa luulla, että minä wihaan sinua, Mikko. Kaukana siitä; minä rakastan sinua ainaisella äidin rakkaudella ja säälin sinun raskaita omantuntosi waiwoja", lohdutteli Leena.

Mikä estää minua lyömästä tuota Janne lurjusta joka kerran, kun hän tärvää minulta jonkun työn? Nuuska, tietysti. Kuka on kumppalini yksinäisyydessä, kuka lohduttajani murheessa, ilomestarini kun nauraa tahdon? Nuuska ja aina vaan nuuska. Noh, ihmetteletkö vielä, että nuuskaa rakastan? Mitä sinä, Vilho, pidät tuosta ylistysvirrestä? Onko siinä järkeä vähääkään?

Kuinka saattaisi lapseni, tämä hento kasvi, menestyä täällä? Jumala, älä anna hänen kumminkaan niin kurjasti kuolla! Oi, kuinka minä häntä rakastan, kuinka mielelläni antaisin henkeni tämän herttaisen lapsen puolesta. Mutta Sinä rakastat häntä vielä enemmän kuin minä. Sinä rakastat minua ja kaikkia ihmisiä enemmän kuin äiti lastaan.

NEITI SALMELA. Herra Hurmerinta! HURMERINTA. Minä tahdon saada sanotuksi, että minä teitä rakastan. NEITI SALMELA. Ajatelkaa, missä olemme, ajatelkaa toki! HURMERINTA. Vastatkaa minulle ratkaiseva sana, yksi ainoa sana. Minä en tahdo jäädä epätietoon. NEITI SALMELA. Nyt ei ei ei. Ei nyt. Sitten kun tulette minua saattamaan. HILLERI nauraa. HURMERINTA. Se oli vain joku tuolla ulkona.

Näes, turhasta ylpeydestä sinua ennen karkoitin luotani, kun häpesin tunnustaa rakkauttani köyhään renkimieheen. Mutta nyt julistan vaikka koko maailmalle; tätä vainottua vankia minä rakastan, hänen kanssaan tahdon jakaa häpeän ja kärsimiset, hänen omansa tahdon olla, häntä seurata mihin ikinä tiensä vieneekin, olkoonpa vaikka Siperian äärimmäisiin kolkkiin.

Kreivin joka sanan, jokaisen hänen katseensa hän ei ollut mitään, ei mitään unhottanut. Miten hellätunteinen, miten kaunis ja miten hyvä oli hän kuitenkin! Ja miten oli hänen äänensä vavissut, kun hän viimein sanoi: kun sinä sen paremmin tiedät, Roosa, kun sinä voisit paremmin tietää, sinun pitäisi tietää mitä? että minä sinua rakastan, niinkuin sinä minua rakastat.

Kun meidän oli tapa yhtyä neliskulmaisen talon-edustan puutarhassa ja istuimme sen mustan-ruskeassa huvimajassa niin onnellisina, että minä vaan tästä syystä vielä tänä hetkenä rakastan Londonin varpusia, ja niitten savuttuneet höyhenet silmissäni muuttuvat tropikein kirjaviksi suliksi!

Ei nyt enää, ei nyt enää kesämarjat auta, Minun kultani rakkaus on ruostunut kuin rauta. Kultani käypi Suomen maita poikki sekä pitkin, Kylän naiset nauroivat ja minä raukka itkin. Minun kultani ripottaa ja nappaa muille suuta, Minä raukka rakastan enkä taia muuta. Miksi kultani kylmenit, et ole niinkuin ennen, Yli selän soutelit ja tulit aina tänne.

Minä rakastan armastani E:llä, koska hän on enkelin kaltainen; minä vihaan armastani E:llä, koska hän on toiselle ehdätetty. Minä vein hänet pois Erinomaisen ravintolaan ja ehdottelin eron-ottoa; hänen nimensä on Em'ly, ja hän elää etelässä? Ha! ha! ha! Mr. Copperfield, enkö minä ole oikea liehu?" Katsellen vaan minua vallattoman viekkaasti, jatkoi hän yhtä puhkua. "Tuossa noin!

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät