Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Se oli iltapuoli kolmatta matkapäiwää, kun matkatowerit näin haasteliwat keskenänsä kuormien jäljessä astuskellessaan. Tähän saakka oli heillä ollut mukawa matkasää, mutta nyt näytti todellakin tulewan ankara pyry, niinkuin Mielonen oli ennustanut. Wireitä tuulenpuuskia suhahteli ehtimiseen ja nämät tiheniwät tihenemistään.
Onko nahkasaksoja paljon? Vähän on vielä, mutta tulossa sanotaan olevan; pyry on viivyttänyt Viipurin miehiä. Hyvä on. Olkaahan täällä saapuvilla. Kun puhuttelen voutia, niin sitten taas tarvitsen teitä, sanoi Panu ja lähti jäälle. Lahden pohjukassa, jonka suvanto muodosti kirkon rantaan, liikkui markkinaväki.
"Mutta eikö ole pelkäämistä että yöksi nousee pyry," kysyi Vendale hartaasti, "ja että me kentiesi jäämme lumen alle?" "Vaaroja meillä on tarpeeksi joka taholla ympärillämme," vastasi Obenreizer varovaisella silmäyksellä eteen- ja ylöspäin, "jotta parasta lienee pitää suunsa kiini. Oletteko kuulleet puhuttavan Gantherin-sillasta?" "Kyllä, olen itsekin kerran kulkenut sen yli." "Kesä aikanako?"
Peninkulmalt' on kummallakin puolen Talotointa, ja ummessa tie; Pyry, yö, vilu surmasi suuhun Sinut, surkea vaimo, nyt vie!" "Hyvin joudanki kuolla ma kurja, Koto kuoltuan' mullakin ois! Liki hiipasikin Manan siipi, Tämän lapsen kun sammutti pois; Kipuhuns' olis syönyt se rintaa Mitä vielä, kun läks' veri vaan! Se jo pääsi! Nyt hankeen sen hautaan, Nukun luo, menen myös Manalaan!" Oksanen.
ILPOTAR (ja jotkut muut) Nouseeko pyry? Mistä se nyt?
Suuttumuksensa ja vihansa hän usein nostaa heikolle ja vähäväkiselle, ja ken voi laskea kaikki ne kiroukset ja sadatukset ja lyönnit ja salaiset vihan murhat, joita viattomat ja raukat ovat tuommoisissa tiloissa saaneet kärsiä! Kova oli ulkona pyry. Suloiselta tuntuu matkamiehestä päästä tuommoisesta Herran ilmasta lämpöiseen tupaan.
Siinä heillä oli jouluruokaa, sillä hanki oli niin pehmeä ja syvä, etteivät he katsoneet maksavan vaivaa jatkaa matkaa, ennen kuin pyry oli lakannut ja viima painanut lumen pinnan kovemmaksi. He tyytyivät siihen, mitä heillä oli, ja vaikka he olivat niin nuoria, heissä oli kummassakin toki sen verran miestä, etteivät he ruvenneet ruikuttamaan asiaa, jota ei voinut muuttaa.
Aappo oli ollut siivo ja tottelevainen, ja raukka oli niin paljon saanut kärsiä kotona, kun piti olla maailmalla ihmisten ylenkatseen, haukkumisien ja kovien sanojen alaisena kulkiessaan kerjäilemässä siskoilleen ruokaa. Valmis oli hän kuitenkin lähtemään matkoilleen aina, satoi tai paistoi, oli pyry tai pakkanen.
"Kyllä se on ... en minäkään ole tämmöistä ennen nähnyt ... onhan se niinkuin Raappasen pyry, josta wanhat ennen niin paljon kertoiwat", sanoi emäntä. "Raappasen...! Minkälainen se oli?" kysäsin minä. "Wanhat kertoiwat, kuinka kerran oli ollut ankara pyry, jolloin Raappana niminen mies oli kuollut tuolle taipaleelle ... kunhan waan ei taas jonkun onnettoman käwisi samoin", selitti emäntä.
Mitä täytyi toimilla ja muilla peitteillä suojella, laittaa niille lämmintä ruokaa ja juomaa, ja yhtäkaikki ne myötäänsä värisivät vilusta. Ei ollut elämä silloin leikin tekoa. Ankara pyry oli silloinkin kuin eräänä päivänä astui tupaan vanha mies, sauva kourassa. Hän oli niin luminen huoneesen astuessaan, ettei tiennyt kävelikö hän selkä edellä vai päinvastoin.
Päivän Sana
Muut Etsivät