United States or Saint Lucia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Toiset lyövät silloin tällöin kohmettuneilla käsillään ympäri vartalonsa tai puhelevat sormiinsa. Mutta kun käheät hätähuudot ja miesten yksitoikkoiset, pitkät ulvahdukset tuolla merellä kaikuvat liian hurjasti ja vihlovasti vettä myöten, kääntyy joku vanhus, istuen äärimmäisenä rivissä, vähän poispäin muista ja supisee jotakin helminauhallensa, jonka on ottanut mekkonsa taskusta.
Jos he siis puhuttelevat sinua, niin älä vastaa se vapauttaa sinut kaikista epäilyksistä, ja sitten he vapaammin puhelevat keskenään sinun läsnäolostasi huolimatta. Ymmärräthän? Jää hyvästi nyt! Ole varovainen, niin sinulla on hyvä suosija.»
Kuusi peninkulmaa! Sepä nyt olisi jotakin! huudahti jättiläinen halveksien, astui seitsenpeninkulmaisen askeleen ja tuli Tromsöhön Norjassa. Siellä takertui hän sähkölankaan ja oli vähällä katkaista murean jalkansa. Kas, miten tyhmiä ansoja ne ovat asettaneet naaleille! murisi hän. Niin, eikös se ole typerää? sanoi mustakeijukainen. Ja sitte ne puhelevat toistensa kanssa noita lankoja pitkin.
Ihmiset puhelevat keskenään kuin markkinoilla ja yksi ainoa suuri humina nousee ylös kupooleihin, missä muutamassakin pyhä henki kyyhkysen muodossa levittää siipiään. Tavallisten ihmisten päitä vähän ylempänä heilahtelee siellä täällä valkoisia töyhtöjä vartijasotamiesten kypäreistä, heidän kulkiessaan edestakaisin käytävää pitkin.
Kun on kerran Aapeli Muttinen. Sen hän sitten sanoo Kikalle. Kikka hyppii ilosta ja taputtaa käsiään. Samassa aukeaa ovi ja heitä kutsutaan toiselle puolelle kahville. Siellä puhelevat naiset paraikaa Peer Gyntistä. Neiti Pohjantähti on noussut pystyyn, hän on ummistanut silmänsä ja sanoo: »En muista erästä kohtaa siinä... Näin sen kyllä viimetalvena Helsingissä käydessäni.
Mutta vastaisella salin seinällä olevasta suuresta kuvastimesta he jo näkevät: sohvalla istuu Laura ja toisena tuntematon poika Veli Erkiksi puettuna. Omenaa syövät ja toisilleen hymyillen puhelevat. Lehtori ja rouva katsoivat toisiaan aivan kuin toisiltaan kysyen: Mitä tämä on? »Kenen lapsi se on?» kysyivät he Leenalta palatessaan riisumaan päällysvaatteitaan.
Sen joukossa näkee köyhiä ja rikkaita, iloisia ja vakavia, aivan kuin meilläkin. Mutta päihtyneitä ei näe. Se on huomio, jonka saamme kaikkialla Saksan-matkallamme tehdä. Matkustavaiset puhelevat vilkkaasti keskenään. Saksankieltä ei yleensä pidetä kauniina kielenä, mutta hienona, sointuisana ja ytimekkäänä se mielestämme valuu sivistyneen Saksalaisen huulilta.
Ei Johannestakaan eikä isää. Ne olivat äsken alhaalla, aitan luona. Ja siellähän ne puhelevat vielä nytkin. Eikä näy Hussoa, ei mailla eikä halmeilla. Saat olla ihan rauhassa, kun minä olen luvannut pitää hänestä huolta. Perjantai lauantai sunnuntai! Kun vaan nämä kaksi päivää menisivät onnellisesti ohi, en sitten enää pelkäisi. Ei hän sitten enää kun kerran olen kuulutettu.
Vai niin, sanoi jättiläinen, oletko sinä yksi niistä, jotka ajavat kuusi peninkulmaa tunnissa ja puhelevat toistensa kanssa ketun ansoilla? Voi sellaista pientä kääpiöraukkaa! Pidätkö itseäsi viisaana, mitä? Tiedätkös kuka minä olen? Minä olen maailman viisain mies. Se tulee sinun näyttää toteen, ennenkuin voin sinua uskoa, vastasi Matti Nopsa. Jättiläisen ylpeileminen harmitti häntä.
Ja siitä päivin nähdään ne molemmat toisjalkaiset soturit aina yhdessä, kävelemässä Tonavan rannalla, toinen honvéd-univormussa, toinen itävaltalaisessa. He kävelevät, he puhelevat tappeluistaan, läpikäydyistä tuskistaan. Mutta he ovat aivan kuin keskenään vaihdetut; nyt itävaltalainen on iloinen, lysti poika ja Unkarilainen alakuloinen nuorukainen. SUO EDESS