Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Mutta vastaisella salin seinällä olevasta suuresta kuvastimesta he jo näkevät: sohvalla istuu Laura ja toisena tuntematon poika Veli Erkiksi puettuna. Omenaa syövät ja toisilleen hymyillen puhelevat. Lehtori ja rouva katsoivat toisiaan aivan kuin toisiltaan kysyen: Mitä tämä on? »Kenen lapsi se on?» kysyivät he Leenalta palatessaan riisumaan päällysvaatteitaan.
Kultaseppien ikkunat kiiluvat kalleuksia, sormukset, rannerenkaat, kellot, rintakoristeet, kynttiläjalat ja lamput kasvavat moninkertaisiksi, heijastellen kuvastimesta kuvastimeen. Silkkitavarat hehkuvat sähkötulien alla, joita terästetään lasisärmiöiden avulla. Suuret basaarit ovat ahdetut laesta lattiaan ainoastaan leikkikaluja.
Eikä hän huomannut kuvastimesta, kuinka Mimmi hänen selkänsä takana irvisteli ja näytti hänelle kieltään. Nyt työnsi Mimmi hänet siitä syrjään ja rupesi asettamaan hattua päähänsä. Sitten lähdettiin. Mimmi antoi Sakrikselle eväskorin ... ja ehdotti, että jätettäisiin harmonikka kotiin, vaikka se oli Kukkelmanilla jo sylissä. Sakris sanoi: Haidariko kotia? Ei, kaikkea matkalla tarvitaan.
Hän ihaili kasvojaan ... ei kuvastimesta, vaan omasta päästään ... katseli komeaa tukkaansa. Oli näkevinään edessään aivan kuin venäläisen papin ... taikka itse Rasputiinin. Ja yhtäkkiä hymyili se irti leikattu pää ... naurahti hänelle iloisesti ja veitikkamaisesti. Sakris näki sinisten silmiensä vilkuttavan hänelle tuttavallisesti.
Vaan nuorison mielestä haihtuu suru kuin huuru kuvastimesta ja kenen sydän voi olla raskas niin kepeäjalkaisen hevosen selässä ja niin jumalallisessa ilmassa. Valkoinen tie luikerteli särkkiä pitkin, meri kaukana lännessä, ja välillä oli suo, joka oli ollut seikkailumme näyttelypaikkana. Minä olin myöskin etäällä näkevinäni mustan pilkun, joka osotti, missä tuo kurja hökkeli on.
Hänen kaunis, erikoinen tukkansa. Tuo kaikkien huomaama tukka... Jasoo ... jasoo! sanoi Sakris. Nyt se tahdottiin viedä ... se tukka! Simsonin tukka. Myöskin Simson ennen sai voimansa juuri tukasta. Leikkuuttaako pitäisi Sakriksen hapsensa, joita hän monesti ajatuksissaan siveli ja harasi hellin käsin! Joita hän katseli kuvastimesta ... hoiteli ja suki aamuin ja illoin kultana kiiltäviksi.
Kuvastimesta näki kuinka ihastunein ja kiitollisin silmin kuningas häntä katseli, ja Señora nyökkäsi hänelle lähettäen hellän katseen ja heitto-muiskun kynän varrella; mutta päin ei hän kääntynyt: jatkoi vain kirjoitustansa kaikessa rauhassa, hieno hymy seraafimaisilla huulillansa. »Sähkösanoma omaisten rauhoittamiseksi», sanoi hän nousten ylös ja soittaen palvelijaa, jolle hän jätti kyhäyksensä.
Minä tervehdin teitä. Maa-kreivitär on kuollut, eläköön maa-kreivitär! Pää-maaliin on päästy seitsen-toista vuotisen odotuksen, kärsivällisyyden, maikailujen ja kujeiden perästä vihdoinkin päästy! Maa-kreivitär on kuollut, ja minusta tulee hänen seuraajansa!" Hän vetääntyi takaisin kuvastimesta ja käveli pitkin, ylpeöin askelin edes-takaisin huoneessa.
Hellästi hän on katsellut, hiukan ovelin silmin. Ja sitten hän on alkanut hymyillä. Sillä kuvastimesta hymyilee hänelle vieläkin, kun hän on lopuksi asettunut parturintuoliin istumaan, poski kämmenen nojaan, kaunis, kiharainen nuorukainen ja loistavat, ystävälliset, älykkäät, melkein taivaansiniset silmät. Hän katselee kuvaansa ja huokaisee: »Ah, paitsi runoniekka myöskin Ton Juan.»
Miten olikaan, mutta kaupungin ihmeeksi kohosi Kultapohjan mudasta ensin perustus, sitten kivijalka ja vihdoin jykevät seinät. Kesäisen iltaruskon hohteessa nähtiin usein pormestarin seisovan rakennuksensa muurilla. Oikosena kuin maistraatin pöydällä kynttilä tähysteli hän siinä toivosta palavin silmin. Mielensä kuvastimesta katseli hän vuosien taakse ja ihaeli kaupungin tulevaa suuruutta.
Päivän Sana
Muut Etsivät