Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. lokakuuta 2025
Siinä hän yht'äkkiä pysähtyy ja pyörähtää päin: Että ne nuoret miehetkin ne nuoret miehetkin...! Hänen kasvonsa olivat uupuneet ja elottomat, silmät kuin autiot ikkunat. Kuljemme taas. Yht'äkkiä hän istahtaa aiheettomasti tien vieressä olevalle penkille ja sanoo kokoon painuen, kädet hervottomina polvilla: Maailman sota ... koko maailman sota...
Somalta ja mukavalta tuntui kaikista muistakin vielä kerran olla koolla Kentän pitkän pöydän ympärillä, missä he äitinsä polvilla viehkuroiden ensimmäisille lusikan annoksille olivat suunsa aukaisseet. Niille lapsuuden muistojen teille valtautuikin yleinen keskustelu.
Hallin Janne se hoilottaa ja jalka on ulkona reestä, pappilan Manta se punastua voi Hallin Jannenkin eestä. Pappilan Manta se punastelee, kun Hallin Janne hoilaa, »Ja et sinä turhassa istu tyttö, kun istut polvilla noilla!» Pappilan Manta se katsehensa niin kauniisti alas luopi. Hallin Janne se kaupungista ne kulkuset uudet tuopi. Hei, Hallin Janne se ajelee sen Mantansa ikkunan alla.
Ilmankos hänen aviopuolisonsa olisi ihmetellen sanonut: "Nyt on meidän isä jämptoo niinkuin ilmetty provasti". Ja niinhän olikin, sillä provastillakin oli samallainen turkki vaikka paljoa, paljoa uudempi, hienompi ja kalliimpi. Matti istuu emäntänsä kanssa rekeen, oikein herramaisesti he istuivat, ryijy allansa ja tuuheakarvaiset vällyt polvilla.
"Kuningatar ei kuulu enää kuninkaalle; tämä on luovuttanut hänet spitaalisilleen; ja minä olen valloittanut hänet pois spitaalisilta. Tästä lähtien on hän minun; minä en voi erota hänestä, eikä hän minusta." Ogrin oli istuutunut; hänen jalkojensa juuressa itki Isolde, pää pyhän miehen polvilla.
Hän on minun isäni veli he ovat istuneet yhden ja saman isän polvilla maanneet yhden ja saman äidin rinnoilla. Hyi häpeä, mies! Kaikkia hullutuksia onkin saatu sinut, sairas mies, uskomaan!" "Uskomaan tosiaan!" sanoi Ramorny. "Onpas se uutta ja outoa minulle, että minua liian herkkä-uskoiseksi sanotaan.
Kun Matti palasi takomamatkoiltaan, laski hän tavallisesti raskaan työkalulaukkunsa nurkkaan, kävi istumaan takkakivelle, kutsui, lapsenkielellä puhuen ja leperrellen nuorimman lapsen jykevälle polvelleen. Siihen ne kokoutuivat toisetkin lapset ja kaikille oli tilaa isän suurilla polvilla, kaikille ystävällistä hymyä isän huulilla.
Sitä virttä laulaminen, jota johtuu mieleen; Kumpa kultani tulisi, ottaisinko viereen? Minäpä se huitra likka, huitra likka raukka, Istun pojan polvilla vaikka aamuun saakka. Ei oo mulla surua, ei surua, ei huolta, Käypi mulla sulhasia Turun tuolta puolta. Mitäpä mun tarvitsee suurta surua kantaa, kun on kulta mielessäni, joka ilon antaa?
KANSALAINEN. Polvilla meidän tulee lapsin, vaimoin Rukoilla puolestanne. SICINIUS. Menestykää! BRUTUS. Hyvästi, naapurit! Oo, että oisi Coriolanus teitä rakastanut Niin kuten me! KANSALAINEN. Jumalat kaitkoot teitä! TRIBUUNIT. Hyvästi, hyvästi! SICINIUS. Nyt hupaisempi Ja paljon hauskemp' aika on, kuin milloin Katuja pitkin juoksivat nuo löntit, Kapinaa huutaen.
Sinä istutit sinne myös esplanaadit ja yrttitarhat ja hesperiat ja promenaadit ja rakensit kaariportit ja asemat ja korkiat tähtitornit ja hippodroomit, niinkuin Beettelissä ja hallit ja yömajat ja isot salmiaakit niinkuin Efraidassa, että se Beliaali niinkuin Daavidin kaupunki olisi, ja että siellä neidot niinkuin harput Herraa kiittäisivät ja ihanat emännät kanteleet polvilla istuisivat ja sinä itse symbaalia soittaisit ja fortepiaanolla ylistystä edes toisit, ja te kaikin kiitoskuoroon yhtyisitte.
Päivän Sana
Muut Etsivät