Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Minun mieheni antoi minulle kanssa kerran piippunsa ja sanoi, että minä panisin sen piiloon ... ja samalla kertaa hän herkesi ruokaryyppyjäkin ottamasta, kun tohtori oli ordineerannut. Mutta häntä rupesi vilustamaan, niinkuin nyt maisteria, eikä ollut matsmältningiä ... muttakun alkoi taas uudelleen polttaa ja ottaa ruokaryyppyjä, niin tuli aivan terveeksi.
Anna tuskan pistää, anna haavan kirvellä ja polttaa, se vain polttaa pois sen, mikä on poistettava..." Sven oli kirjeellä ilmottanut vanhemmilleen, että hän ja toverinsa olivat erotetut. Hänen kirjottamakseen oli kirje sävyltään alakuloinen, voi huomata hänen viime hetkeen asti luulleen pääsevänsä rangaistuksesta.
Mutta Permissä ei enää uskalleta uhrata, sittenkun Ilja-munkki lehdon poltti. Suuri on siellä pappien valta. Kun antoivat polttaa. Poltetaan ne vielä täälläkin. Päivä oli alkanut valjeta.
Niin, noidista... Se on myöhäistä. Minä tiedän, että heidät oli aikomus polttaa tänä aamuna. Katsokaa itään! Päivän kultapyörä koskettaa vielä alareunallaan meren pintaa ... ja tuolla lännessä, metsäisen saaren takana, on ranta ja teloituspaikka. Luultavaa on, että meitä ajetaan takaa ... me tarvitsemme joka hetken päästäksemme aavalle merelle.
Tommola lyö kipallisen löylyä, niin että paukkuu ja tuhka pöllyää, ja nousee sitten lavolle: »Ai, perkele, kuinka polttaa ... auringon paahtamia paikkoja. Ei tainnut olla tämä pikiöljy hyväksi? Olisi pitänyt voidella ehkä vaseliinilla. Sinunkin, Aapeli, olisi tullut voidella itseäsi. Mies saattaa pilata iäksi hermonsa, ellei voitele vähän itseään vaseliinilla aurinkokylvyn päälle.
Ruumist' innoin pois noin kamppailusta he kantoi päin tasalaitoja laivoja, vaan takapuollapa taisto riehui, kuin tuli, päästessään yht'äkkiä irti, polttaa kansavan kaupungin, talot sortuvat loimuun valkean valtahisen; rajutuulipa liekkejä kiihtää: noin jyry valjakkoin, melu peitsenkantaja-miesten ain' oli kinterehillä, kun urhot kulkivat tietään.
"Niin, jos sikari olisi huonoa lajia, mutta minulla on erinomaisen hyvää sorttia, jota imevä lapsikin voi polttaa, tuntematta mitään pahoin-vointia. Ne maksavatkin minulle kymmenen taaleria tuhat. "Saakeli soikoon!" sanoi Witt, "nepä vasta mahtavat olla oikein aimo sikaria. Niistä minä tahdon yhden". "Oitis!" sanoi Flick ja toi koko kourallisen tätä hienoa tavaraa. "Tässä on yksi!
JAARA. Matlena, tekö täällä? Missä Topra ja Mikko ja Kunnari? MATLENA. Herra ihme, kuinka te minua säikytitte, Jaara. Mutta hyvä, että tulitte. Minua niin pelotti, kun Antti nukkui, eikä ristittyä ihmistä ollut koko metsässä paitsi minua. Käykää tänne istumaan niin kauvaksi. Kai ne kohta palaavat. JAARA. Se polttaa tuo kekäle. Polttaa, polttaa. MATLENA. Pankaa pois. Mitä pitelette sitä kädessänne?
"Entäs kahvi, äiti kulta, et voisi uskoa sitä samanhintaiseksi, jota te täällä juotte, niin mustaa ja kitkerää se on, mikähän siihen on syynä?" "Syy on perin yksinkertainen", sanoi vaimoni. "Hän paahtaa pavut liian kauan ja polttaa ne. Monet ihmiset pitävät kahvista, joka on mustaa ja katkeranmakuista. Tämän pahan poistaminen on perin helppo."
"Lakkaa kirjoittamasta noita tarpeettomia, maailmallisia loruja, sillä ne eiwät ole hänen tahtonsa mukaisia, eiwätkä hänelle otollisia. Heitä pois tyköäsi helma=syntisi oikea katumus ei kärsi kahtalaista mieltä", sanoi wieras käskewästi. "Minä olen paljon kirjoittanut jo ennen näitä aikoja, mitä minun niiden kanssa pitää tehdä?" "Polttaa." "Polttaa!" huudahti Antti hämmästyneenä. "Juuri niin."
Päivän Sana
Muut Etsivät