Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. toukokuuta 2025
Hän astui puitten alle suojaan, mutta kauvan ei käynyt yhdessä kohdin seisominen, rupesi kovin vilustamaan. Sydänyön jälkeen poistuivat pilvet taivaalta, ilma kävi valoisammaksi mutta samalla kylmemmäksikin. Hän kääri huonon vaippansa paremmin ympärillensä ja kiiruhti kulkuaan. Mutta kukas tuossa tulee? Mies, ja aivan likellä jo. Ei auttanut muu kuin rohkeasti mennä eteenpäin.
"Minua niin rupesi vilustamaan päivällisen jälkeen ... varmaankin join liiaksi vettä ... ja sentähden arvelin olevan parasta ... mutta kas, vahinko kaunista leninkiäni!" Hän kokosi hameensa poimuja, estääkseen viiniä ihan ympäri levenemästä, ja aikoi mennä pois. Selmer pysäytti hänet.
Kuka tietää, milloin he olisivat malttaneet pois tulla, ellei ruvennut jo vähäisen vilustamaan. Ei se muuten olisi haitannut, mutta pelkäsivät ehkä sairastuvansa. Ja silloin olisi heidän iloisesta maalla-olostaan tullut surkea loppu. Seuraavana aamuna Olga ja Hanna vielä vetivät makeata unta, kun Betty nosti suuren metelin. Rosvoja oli käynyt, munat oli viety kaapista ja leipääkin oli hävinnyt.
"Matliinskan luo minun nyt taas täytyy päästä ... kovinpa alkoi vilustamaan tuossa lumisateessa, hyi!... Jos minulla vain pianiino olisi, niin pian minä tuon yhden kappaleen oppisin ... se tunnustikin vähän tutulta... Mutta ehkäpä sen viulullakin sentään sinne päin saisi... Matliinskallahan se nyt on viulunikin ... kunhan se kehno ei vain sitä muille myödä kerkeisi ennen kuin minä ehdin rahoja saada ... piammiten kai minun täytyy saada kopioiduksi ne torvisoittokunnan nuotit ... ja ehkäpä minä jo niillä rahoilla viuluni voinkin lunastaa.
"Kuka siellä taas?" "Minähän se ... sattuuko Matliinskalla joku ryyppy olemaan kotoisalla, kovin rupesi vilustamaan?..." "Jasso Lindströmikö se siellä on ... ainahan minulla toki Linströmille asti..." ja Matliinska avasi oven. "Vieläkö se on minun viuluni täällä?..." "Missäpähän muuallakaan ... en tuota ole hyvin viitsinyt kaupoitellakaan ja tokkopa nuo tuosta huolisikaan.
Minun mieheni antoi minulle kanssa kerran piippunsa ja sanoi, että minä panisin sen piiloon ... ja samalla kertaa hän herkesi ruokaryyppyjäkin ottamasta, kun tohtori oli ordineerannut. Mutta häntä rupesi vilustamaan, niinkuin nyt maisteria, eikä ollut matsmältningiä ... muttakun alkoi taas uudelleen polttaa ja ottaa ruokaryyppyjä, niin tuli aivan terveeksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät