Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Mutta koska tämä viimeinen toimi oli tehty, läksivät he kukin kotiansa, niin myös äiti poikinensa. Kaiken tien hän pauhasi ja toreli karkulaisia; eikä vielä heidän kotia tultuansakaan lakannut myrsky. Vieläpä rakentaessaan pojillensa atriaa laukkutuolille metelöitsi eukko, uhaten heitä uudella pieksiäis-saunalla.
Karhumuori poikinensa yrittivät kerran vielä tehdä hyökkäyksen, mutta saivat niin kuuluvia tervehdyksiä, että ne kaikin kiiruin riensivät takaisin metsään. Seuraavana päivänä löydettiin pennut metsässä puolikuolleena ja emä vieressä vartijana.
Peltonsa ovat tulleet laajemmiksi ja siinä aaltoelee sakea ruisvilja. Nurmella heidän vieressään kellii kaksi pienokaista, Kasper nyt neljän, ja Maiju, kahden vuoden vanha. Kartanon ympärillä käet kukkua helkyttelee, lammissa uiskentelee vesilintuja poikinensa, Jumalan aurinko paistaa lämpimästi Mikon ja Katrin päälle, rakkaus ja tytyväisyys asuu heidän rinnassansa. He ovat onnellisia!
Raha-arkkua säilytettiin Helmikankaan kamarissa, jossa talonsa myönyt poikinensa asui. Siinä he myöskin molemmat lepäsivät rahojansa vartioimassa; mutta aamu kun valkeni, ei kamarissa ollutkaan kuin kaksi, Jaakko ja hänen isänsä. Kalliin kaikista, jota paitsi he molemmat olivat kuin joutilaat maailmassa eli niinkuin läpikuultavat varjot, nimittäin raha-arkku oli poissa!
Niin hän lauleskeli virstan päässä kotoansa; mutta kotimökin näkyvissä lauloi hän näin: "Istuipa kerran ruoka-pöydässä Suutari syöden poikinensa, Puuroa heillä kuppi edessä, Vaan mamma viipyi maitoinensa Hei, tralla, laa, lalla, laa!" j.n.e. "Empä laula enään", sanoi Olli sitten itseksensä, "saattaispa suutari kuulla! Niin, nikkari oli 'meininkini' sanoakkin.
Jos kevämyrskyt särkevät jään meressä ennenkuin he ovat valmiit poikinensa lähtemään, turvaavat he suurille jään kappaleille, joilla itse ja penikat taitavat oleskella. Tässä tahtovat mielellänsä kaikki olla jäällä, mutta harvoin löydetään niin suurta kappaletta että se kaikki kannattaisi.
Mutta virsikirjat kainalossa asteli pieni parvi tuttaviamme monenloukeroista polkua kohden Halkipohjan kulmaa. Siinä oli Sunkreini kasvattinensa, siinä Pynnölän haltijat poikinensa, siinä Saksmanni, siinä Priski-Heikki, siinä kuppari-Kaisa punaruutuisessa hameessansa kiikutteli sauvansa nojassa. Ullan Kallen oli käynyt juuri niinkuin kirkkoherra oli epäillytkin.
Pitkän pöydän päässä tuvassansa Istui harmaa Haane poikinensa Murkinoiden, koska pakolainen Kahdentoista vanha poika pääsi Talohon ja tupaan tultuansa Hengästellen huusi: "Haane isä, Herra varjelkoon teit'! Yöllä poltti Kaksikymment' tuimaa ratsumiestä Peitsikästä talomme; ne lepää Kirkolla nyt matkallansa tänne, Ennen iltaa lienevät jo täällä."
Näinköhän yksi ihminen ennättänee eläessään läpi lukea kaikki, kun niitä on niin tuhottoman paljo suuria ja pieniä? Paksuimmat kaikista kuitenkin ovat kirkon kirjat ja tietäähän sen, kun niissä on kaikkien ihmisten nimet ylhäällä, aivan Aatamista asti. Niissä on toinenkin isä poikinensa, suurensa pienensä, mustansa valkeansa ihan koko pitäjäs ja onpa joskus olemattomiakin.
Sitten kirjoitti nimismies kirjaansa kaikki nuot nykyjänsä nolot kestivieraat, loi heihin kiinteän ja yleisen katseen ja lähti pois. Siihen jäi Vanhavirka poikinensa ja vierainensa ällistyneenä haukottelemaan ja töllistelemään. Mutta kappaleen ajan päästä selvisivät he hämmästyksistänsä, ja nytkös heillä oli sitä ja tätä sanottavana puolustukseksensa, hyvin pontevaa ja vaikuttavaa tietysti.
Päivän Sana
Muut Etsivät