Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. toukokuuta 2025


Ensimäinen Kohtaus. PISPA HENRIK ja KAARLO (tulevat vasemmalta). Myöhemmin T

Minä suren hänen kuolemaansa niinkuin veljen, ja Laukon maalla tahdon hänen sielunsa pelastukseksi rakennuttaa kappelin". Pispa oli vaipunut ajatuksiinsa ja puhui niinkuin itsekseen: "Vai onko Nougorod'in valta taas paisumassa; se on toinen vaara, joka tätä onnetonta maata uhkailee". Pispa Maunu ei ollut se mies, joka olisi osannut viekkauden virittämiä pauloja karttaa.

PISPA HENRIK. Sen tiedän itse ja sen Jumala Myös tietää, ettei hyvää tahtoa Minulta puuttunut. KAARLO (Itsekseen). Näin suruisna En pispan mieltä koskaan ole nähnyt. (

"Jumala sen nähköön", lausui pispa Maunu juhlallisella äänellä, syvästi huoahtain, "Jumala sen nähköön, kuinka näitä Suomalaisia kansoja on käännytetty rakkauden uskoon. Liiviläiset ovat tässä kaupassa kaiken maallisen onnensa kadottaneet, Virolaisten on melkein samoin käynyt ja täällä Suomessa ajettiin Hämeen miehet meren-syrjästä takamaihinsa.

Ehk' ei sovi Mun viisastella, luulen kuitenkin, Ett' oisi paras täältä lähteä Ja jättää, jättää ijäks' päiväksi Tää maa, sen asujamet ja sen pedot! PISPA HENRIK. Mik' ihmisten on mielen mukaan, usein Se kaikkivaltiaan on mieltä vastaan. Mun vaikutukseni on tässä maassa; Siit' en saa luopua. Ah Luojani!

PISPA HENRIK. Niin tosin olenki, Ja onnellinen ompi jokainen, Kuin tyytyy Herran suomahan, jos muuten Ois kohtalonsa kuinka katkera. Sen osoittivat pyhät marttyrit. KERTTU. Nuo ihmis-raukat, jotka poltettiin? PISPA HENRIK. Ne juuri, mutta miksi raukoiksi Sa kutsut heitä? KERTTU. Siksi että kovin Mun tulee heitä sääli!

Joka kerta kun pispa jätti hänet hyvästi lausuen: "Jumala olkoon sinun kanssas", vastas Lamik Rikkut aina uhmeasti ja itseensä tyytyvänä: "Aivan varmaan! Minä jään tänne kaiken Jumalan voiman kanssa, ja niinpä menee pispa tiehensä ilman Jumalatta!"

ANDRAEAS. Niin on, mut tietänet, Ett' on tää isä paha pakana Ja taivaan vihollinen; hänestä Ja hänen vaikutuksestansa tulee Sun poika parkaa tarkkaan varjella! KERTTU. Niin mikä, armollinen herra pispa, On teidän mietteenne? PISPA HENRIK. En lapseni Sun suruasi moiti, mut en saa myöskään mieles jälkeen puhua Kun ois se Herran mieltä vastahan.

Mutta Maunu pispa viittasi kädellänsä: "Käykäämme sisälle edes levähtämään, niin siellä saamme rauhassa tutkia arvosan arkkipispan mietteet ja niistä keskustella".

KERTTU. Mitenkä Se voisi olla mahdotointa, pispa Kun on sen mahdolliseks' sanonut? Ah, herra prior! Naista poloista Nyt kuulkaa!

Päivän Sana

rannehiat

Muut Etsivät