Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
Heitä on niin usein petetty ja viekoiteltu, ja sen tähden arvelevat toisella olevan erityisiä salaisia tarkoituksia; siis eivät pelkäämättä salli sinun heitä rakastavan, jos et ole heille veriheimolainen tahi lanko.
Yksi ja toinen kysyi häneltä milloin milläkin kielellä yhtä ja toista. Suomalaiset kysymykset hän helposti ymmärtää, vaan ei muukalaisia. Kustaata ei vain kuulu. Huomena hän tietysti tulee. Täytyy siis olla rannassa huomiseen. Ikävältä tuntuu. Jos ei hän tulisikaan, olisin siten vallan petetty. Hän on saanut vissiin uuden ystävän ja unhottanut minun, köyhän tyttöraukan.
Miksi hän muuten olisi tahtonut tuota kevytmielistä lunttua lapsensa hoitajaksi? Kasvinsisar muka! Rikkaläjällä kasvanut, tukkipoikien ja rantajätkien sylissä tuleentunut! Selvää oli, että Irene oli petetty. Mutta kuinka kauan petetty? Ja kuinka paljon petetty ja kuinka usein ja missä ja millaisten olosuhteiden vallitessa?
Silloin läwähti taas walo ja kuului uusi täräys, mutta samassa Yrjö huomasi olewansa linnan portin ulkopuolella ja wapaudessa. Hetkisen hän jäi siihen miettimään. Mutta yht'äkkiä hänelle walkeni tämän yöllisen seikan tarkoitus. "Minä olen ollut petetty", sanoi hän itselleen, "minua on tahdottu murhata.
«Sokea vanhus!« sanoi Klaus. «Teitä on suuresti petetty!« «Minuako petetty? Häh! Niin sanoi tohtorikin teidän sanovanne«. Klaus kulki kamarissaan edestakaisin miettien. Vääpelin silmäykset seurasivat häntä, ikäänkuin tahtoen lukea, mitä hän ajatteli. Vihdoin seisahtui Klaus vääpelin edessä: «Te olitte muistaakseni kerran heikkona sairaana?« «Sairaana, häh! Olin, olin!
Mitä tämä merkitse? Liisa. Kummallista! Ei siinä ennen koskaan vartiaa ole ollut. Juhana. Meidät on petetty. Mihin keinoon nyt ryhdymme? Liisa. Vartia pitää saada pois. Juhana. Mutta mitenkä? Liisa. Minä tiedän keinon. Minä viekoittelen tuon kasakan siitä pois, ja sinä sill'aikaa pelastat Matin. Juhana. Se on oivallista. Liisa. Minä lähden avainta ottamaan. Ole sinä täällä piilossa! Wasjka.
Se, johon hän oli kauan todella ystävänä luottanut, toivonut, oli nyt poissa ja kadotettu. Kustaa oli siis onneton nuorukainen ja petetty rakastaja. Ei mikään maailmassa saattanut häntä lohduttaa. Hän vain hyräili itseksensä: Toivoni petti Ja ystäväni jätti, Suru tuli siksi Ett'ei se lähde Mielestäni viideksi minutiksi.
LAVINIA. Kun leikissänne teitä häiritsimme, Niin tietystikin jalo mieheni Saa röyhkän nimen! Tule, mennään pois! Hyväilköön korpinmustaa lemmikkiään, Tää alho sopiva on sellaiseen! BASSIANUS. Tään veljeni ma, keisarin, teen tiedoks. LAVINIA. Nää vehkeet tiettyjä on kauan olleet. Oi, ruhtinas, kuink' on sua petetty! TAMORA. Miks malttamust' on mulla tuota kestää?
Ihminenkö yksin turhaan nostaa päänsä kohti kirkkauden kultaveräjää, ihminenkö yksin tuntee olevansa petetty? Täytyy lopettaa, miehet tulivat jo kotia ja pystyttävät juhannus-koivuja pihaan. Pikku Yrjö herää. Herra siunatkoon häntä, sydämeni lemmittyä. Hänen tähtensä tahdon vaikka sata vuotta elää ja ikävöidä, sillä suunnattoman suuri on rakkauden voima, kuolemaakin väkevämpi on rakkaus.
Jos tohdit sanoa sanaakaan, niin varo itseäsi! Kosmin. Eikö kukaan tahdo ilmoittaa? Huttunen. Herra! Minä en ainakaan tiedä, missä hän on piilossa. Kosmin. Vai et tiedä vain! No, ehkä minä tiedän. Sotilaat! Katsokaa tuonne aitan sisään! Roponen. Meidät on petetty. Wasjka. Antakaa avain! Roponen. Tuota noin minulla ei ole Wasjka. Juvakka. Nyt meidät hukka perii! Roponen. Ei saa lannistua! Wasjka.
Päivän Sana
Muut Etsivät