United States or Solomon Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ei saattanut Sanna hyvästiä huutaa Heistrokin Liisalle ... oli mielestänsä kovin ulkokullattu ihmiseksi ja muistui pahalta mieleen, kun ei ollut paloyönä huonesensa laskenut. Akat jäivät Pertun Mikon pihaan katselemaan meneväin perään. Totiseksi muuttuivat kumpanenkin, eivätkä vähään aikaan mitään virkanneet toisilleen.
Pirtissä irroittivat sitte Tolkeelaiset Annin ruumiin tajuttoman Pertun käsistä ja veivät sen riiheen, kun sitä ensin olivat koettaneet turhaan henkiin virotella. Sillä aikaa olivat jo pojat nukkuneet lämpimässä huoneessa, mutta Perttu istui rahilla, äänettömänä tuleen tuijotellen.
Omaankin niskaansa otti vielä Risto-hupsu Pertun asioita, eikä nyt Perttu enää kuulu olevan veljeänsä paljo tuntevinaankaan. Saunaan oli laittanut maatakin, kun Joulun aikaan Risto kävi siellä, orpanoimassa muka. "Olisin minä antanut Riston asemassa mokomalle veljelle sen tulen taivaallista, enkä rahoja.
Odota nyt siksi kuin tulen takaisin, jos sattuisin jotain saamaan kokoon." "Olethan saanut Pertun Mikolta rahaa hevosen ja hirsien väliä?" "Noo, sain minä 5 markkaa, mutta sillä olen ostanut kauppakalua." "Etkös sinä saanut makasiiniltakin jyviä?" "Sainhan tuolta 6 kappaa yhteensä, mutta..." "On vaan niin ilkeätä," pahotteli isäntä, "kun se on niin kauaksi jäänyt, unohtuukin pian..."
ANNI. Rättäri Pietolassa ja vieraana? PIETOLA. Oli onnenpotkaus että tuli. Sain hyviä neuvoja ja apua. Hän on varma, että Pertun leskivainajan rahat löytyvät. ANNI. Rättäri tosiaan voi tietääkin. Hänellä oli leskivainajalta tuhannen markan laina, jossa minäkin olin todistajana ja Tolvas-Liisa toisena. PIETOLA. Niin kertoi rättäri. Mutta hän on maksanut velkansa. ANNI. Vai niin.
"Ehkä toimeen tullaan." Sitte he lähtivät. Lumi rutisi reen anturoiden alla, kulkunen soi länkien umpussa heleästi. Ali-Tuomolan pihalla pysäytti Tapani hevosen; Topias hyppäsi reestä ja lausui: "En viivy kuin pari minuuttia." Pertun tapasi hän tuvassa. "Hyvästi nyt, Perttu!" "Hyvästi vaan!" vastasi tämä, katsoen tylsästi Topiasta. "Mihin sinulla on niin kiire?" "Minä menen Helsinkiin.
TURKKA. Niinkö? Sattuiko olemaan puhetta velkatuomion määrästä? TOLARI. Kuusituhatta. Sama summa, jonka rättäri lainasi Pertun leskivainajalta! TOLARI. Merkitseekö se hyvää? TURKKA. Niin että naurattaa! Rättäri tietysti meni tervahaudalle? TOLARI. Muuttui rovastiksi, joka moitti, että Maija ja minä olemme liian riskisti riiailleet.
Katvelan Matin hevoskululla käytti Perttu itse pieniänsä kasteella ja pistäytyi sillä tiellä puodissakin pitkistä ajoista. Siellä sai hän kuulla mökkinsä jo olevan kuulutetun huutokaupalla myytäväksi. Korpelan Heikillä oli näet vanha tuomio Pertun päälle. Sen oli nyt Heikki hätäpäissään parista jauholeiviskästä siirtänyt kirkonkylän upporikkaaksi sanotulle kauppiaalle.
Heistrokin Liisa sattui juuri kulkemaan pihan poikitse. "Joko siinä nyt lähdetään?" hän hymyillen kysyi, ikään kuin olisi tahtonut ulospäin näyttää pitävänsä asiaa hyvinkin tavallisena. "Jo," vastasi Sanna vastenmielisesti. Pertun Mikon vaimoon kääntyen, hän huusi: "Hyvästi nyt Anna!" "Hyvästi, hyvästi!"
Matti kyllä arvasi, että tuolla tavalla tehtiin. Siispä hänen tapansa oli, kun tuli velkoojainsa luota Pertun Mikon tupaan, kertoa halveksimalla, kuinka tuokin on kovin muutaman pennin vaivainen, "pitäiskö minun nyt rahaksi muuttuman!" Nauroi sitten päälle ja alkoi morkkaamaan ihmisiä nylkiöiksi.