Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
»Peljännyt en loukata ma Luojaa, sua loukata pelkäsin ma, sinun tein ma silloin tahtos jälkeen enkä taivahan Jumalan, koska peitin nunnanhuntuun pääni; luulin synninkin peittäväni, nyt ma olen kurjin kuolevista, Herra on minut hyljännyt.
ORANIALAINEN. Yhtä keinoa hän ei ole vielä koettanut. EGMONT. No? ORANIALAINEN. Kansaa säästää ja ruhtinaita hukata. EGMONT. Kuinka moni on tuota jo kauvan peljännyt. Turha huoli! ORANIALAINEN. Ennen se oli minussa huolena; vähitellen on se minussa muuttunut luuloksi, vihdoin varmuudeksi. EGMONT. Vaan onko kuninkaalla uskollisempia palvelijoita kuin me?
Lauantaina oli Emilia hyvä ja ystävällinen kaikille, mutta alakuloisena ja levottomana näytti hän tahtovan paeta niitä ajatuksia, jotka häntä joka paikassa ahdistivat. Algernon tuli hetki hetkeltä vakaisemmaksi ja katseli morsiantansa huolestuneella, tutkivalla katseella. Näytti siltä, kuin hän olisi peljännyt, ett'ei Emilia olisi antanutkaan hänelle sydämmensä, vaan ainoastaan sanansa.
Istuimme jälleen pöydän ympärillä salissa, Fredrik lepäsi lepotuolissaan, ja joku oli juuri lukenut sanomalehdestä uutisen siitä, että Benedetti oli saapunut Böhmiin rauhanehdoista sopimaan. Otto ei nykyään peljännyt mitään niin paljo kuin sitä, että sota loppuisi, ennenkuin hän olisi ehtinyt ottaa siihen osaa.
"Oi, jospa se olisi niin, jospa se olisi niin", ajatteli hän useita kertoja vavisten, ikäänkuin olisi peljännyt ajatuksillaankaan koskettaa tätä vienoa unelmaa, "jospa ei olisi olemassa mitään muuta ja tämä ainoa olisi kaikki kaikessa..."
Ihmisten panettelua en peljännyt, mutta olisi ollut asiallemme vahingoksi, jos olisi huhuttu, että Sten Sture oli minulle niin läheinen. Lapsi annettiin kasvatiksi Pietari Kanslerille. Odotin parempia aikoja, joiden piti pian tulla. Eivät tulleet koskaan. Sten Sture meni kaksi vuotta myöhemmin Ruotsissa naimisiin, ja kun hän kuoli, jätti hän jälkeensä lesken
Hänen rukouksensa tuli kuulluksi ja ottaen Sadokia kädestä sellaisella voimalla, kuin jos hän olisi peljännyt tämän menevän luotansa, lausui hän: "Sadok, minä olen rakastanut sinua niin palavalla rakkaudella, kuin sinun sanomatoin helleytesi minua kohtaan kyllä on ansainnut.
Etkö sä peljännyt uromielten akhaijien uhkaa, jotk' ovat niin liki täällä ja niin vihan kiukkua täynnä? Kiitävän yön pimeässä jos ken sinut keksisi heistä, noin ajaessasi aartehias, miten mielesi oiskaan? Etp' ole nuori sa itse, ja vanhus on saattona sulla, kimppuun-karkaajoita jos tiell' ois torjua tarvis.
Muistathan kuinka heikkoa syksyllä oli jää Salakkalahdessa? Muistanpa niin sanotuksi. Mutta majisteri ei peljännyt enkä minäkään sitten peljännyt. Mentiin jäälle. Majisteri sitoi sekä riisui aina minulle luistimet. Näin kahden voin sanoa, että jalkani oli silloin aina vähän juonikas. Ja kuulehan, serkkuseni! Hän sanoi, että minulla on hyvin kaunis jalka! No, no, serkku! Oikein totta!
Rientäkäätte jo haukat ja korpit Sissien sydäntä maistelemaan; Kohta aukasen Manalan portit Turha on yhtyä taistelemaan; Verisin päin, Koko ryhmittäin Te kiidätte hornan kattilaan. Parkukaatte nyt lesket ja lapset! Kähkönen turvanne tempasi pois, Kruunaten voitolla harmajat hapset. Kukapas häntä nyt peljännyt ois? Rauhan vilja, Vaikkakin hiljan, Verikylvöstä versova on."
Päivän Sana
Muut Etsivät