Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Mutta älä uhallakaan sano hänelle, mistä olet ostanut sen! Irene heitti nopean, tutkivan katseen häneen. Laski sitten laahuspuvun. varovasti tuolille ja rupesi sitten sanaa puhumatta peilin edessä riisuutumaan. Välillä hän kuitenkin riensi Johannesta suutelemaan. Auta minua! hän sanoi. Näethän, kuinka vaikea minun on saada noita nappeja auki. Johannes auttoi häntä.
Vaistomaisesti meni hän peilin eteen, pyhkäsi tukan sivulle ja otti pois tekokultaiset korut ja kirjavan nauharuusun. Kun nuori tyttö loi silmänsä ylös katsahtaakseen ympärinsä, säpsähti hän.
"No kuultele sitten, tämmöinen se on: Heikkilä maksoi eilen velkansa meidän ukolle tuhannen markkaa kauniita seteleitä, rahat ovat piirongin laatikossa, avain peilin salakomerossa minä olen kunnon renki ja tiedän tarkkaan talon asiat. Nyt minä ajattelen, että tuo tuhannen markkaa saisi yhtähyvin olla meillä, kuin tuolla häijyn-ilkisellä, rikkaalla Mattilan äijälläkin."
Siinä hän unohti peilin edessä laittautuessaan sen päätöksensä, ettei mene sisään vieraiden luo. Tuli uteliaaksi saada nähdä, millaiset kasvot oli ylioppilaalla, sillä niitä hän ei ollut katsonut. Hän hyräili siinä, palmikoi tukkaansa ja näki Runebergin »Hannan» pöydällään... Paiskasi sen puoleksi leikillä kiinni...
Marianne alkoi aivan rauhallisesti riisua päältään ajattelemattakaan avointa ikkunaa; hänen ei tarvinnut peljätä muita silmiä kuin tähtien. Kun hän oli riisunut leningin, alushameen ja kureliivin, seisahtui hän hetkiseksi peilin eteen järjestääkseen hiuksiaan yöksi, ja pian riippui hänen tuuheat hiuksensa raskaana palmikkona aina polviin asti. Mathieu ei näyttänyt kuulleen, mitä hän oli sanonut.
Vähän ajan perästä kuului taas yhteen ääneen, mutta vielä kovemmin: Mag-da! Tulen, tulen, vastasi Magda. Et tarvitse mennä sinne, sanoi kapteeni. Mutta Magda oli jo peilin luona ja nopeasti otti pois rannerenkaita ja korvarenkaita sekä korjasi poskimaalausta, silmäripsiä ja pani uutta jauhoa ohimoille ja otsaan. Taas tuli oven takaa hirmuisena karjuntana: Mag-da! Et saa mennä! toisti kapteeni.
Hän oli asettanut peilin piirongin päälle ja talikynttelin kummallekin puolelle: "Huviteltu aivan kauheasti siellä Sande-vuonossa!... En arvellut sinun kuolevan kuitenkaan viikkoon tai pariin, Juhl! kunnes voisin tulla kapteenin kanssa puhumaan ennakkoannosta sinulle.
Mutta kun unohdit antaa minulle peilin pienenä ollessani, on se anteeksi annettavaa, jos en voi olla yhtä ihastunut kuin sinä. Kuulehan, Liisa! Mitä rouva tahtoo? SIIRI. Meidän pitää saada jotakin oikein hyvää illalliseksi. LIISA. En koskaan kuule muuta, ja SIIRI. Tuure pitää linnusta. Se on päätetty. Meidän pitää saada pyy-paistia. LIISA. Se on mahdotonta. SIIRI. Mahdotonta, kun minä käsken.
Sattuuhan se kerran sokeakin kana jyvän löytämään... Hän asetti ensin sateenvarjon kädestään eteisen nurkkaan, ripusti palttoonsa naulaan, etsi jonkun aikaa paikkaa silinterilleen ja löysi sen vihdoin tuolilta peilin alla. Kalossinsa hän oli riisunut jo heti kynnykselle ilmestyttyään. Riisui sitten vielä hansikkaan toisesta kädestään, laski ne kauniisti yhteen ja pudotti silinterin pohjalle.
Muuan katseli vasta kellosepästä ostamaansa kelloa, katseli ja kuunteli, muuan koetteli uutta ympyriäistä peiliään, katseli siihen, katseli itseään sieltä peilistä, ja kun oli kyllikseen katsellut itseään, käänsi peilin umpeen ja katseli sitä päältäpäin, pyöritteli, käänteli ja katseli.
Päivän Sana
Muut Etsivät