Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025


»En suinkaan minä pannua voi tuoda alas, ennenkuin rehtori tuleehän kysyi. »Ei, antaa olla hellalla niinkauvan, ettei jäähdyAlma pisteli uutterasti neulaa eikä nostanut silmiä työstään. Hän oli ikävisaään, kun ajatteli muuttoa ja kaupunkielämää. Niin pian olikin kesä vierähtänyt, tuskin tiesi sen alkaneen, ennenkuin oli jo lopussa.

Hä'in piiallen puhua, Sen jaksaapi sanoa: "Koe kahvia kasella, Panna pannua tulellen; Elä suinkahan syellen Paaha pyöniä pilallen, Koe korveta koreesti, Varo valkeesta hyvästi Roihun päältä prännäriä." Sillä joutuen sanalla Piika sitten sängyn päällä Ensin juottaapi emännän, Kumpainen kupillen heitä Heräjääpi herkemmästi.

Syyskuun päivä alkoi hämärtää. Katarina seisoi keittiössä hellan ääressä pidellen tulella pientä pannua. Siinä seisoessaan hän loi aran silmäyksen ensin eteisen oveen, sitten oveen, joka johti viereiseen huoneeseen, jonka jälkeen hän otti povestaan pikkusormen suuruisen pullon, ja irroitettuaan sen suulta varovaisesti lasitulpan, kaatoi hän pannuun muutamia pisaroita mustaa nestettä.

Hän nyt hyöri ja pyöri ja kyseli enemmän kuin kolme suuta kerkesi vastata. Jussilta hän enin kyseli ja Jussi se olikin hänen varsinainen ilonsa esine. »Eihän tuo lie niin kiire, ettei kahvia kerkiäkysäsi Susanna ja laitteli pannua tulelle.

Ja Ollilla semmoinen kiire, ettei malttanut antaa minun kahviakaan keittää, vaikka juuri olin pannua tulelle panemassa, kun hän sisään astui. ROINILA. Etkö sinä kuullut, Elli? Nuttuani minä pyysin. Nuttua? ROINILA. Niin, niin; joka hiljan tehtiin. ELLI. Enhän minä muista. ROINILA. Sinähän sen juuri veit aittaan. Mene hakemaan sieltä, johon panit. ELLI. Olenko minä sen vienyt aittaan?

Hän alkoi selvitellä olojaan: »Minulla on tässä omissa hoteissa ainoastaan tämä keittiö ja kammari, mutta kammarissa asuu se Pekka Kankkunen eukkoineen loisina, niin ei jää itselle muuta kuin tämä keittiö... Mutta tuleepa tuota tässäkin toimeen, herran kiitos!... Kas tuota pannua, kun jo kuohuu. Se Kankkusen eukko on pannut suotta aikojaan noin paljon puita hellan uuniin...»

Kun hän tuli pannua ja leipää hakemaan, oli Kustaava saanut sen jo pyyhityksi, ja ennätti kysymään: Milloin? Leikellessään tulisessa kiireessä ranskanleipää Kerttu selitti yhtaikaa sekä ilosta vapisevana että kahvin kohtalosta närkästyneenä: Kolmen päivän perästä illalla iltajunassa Pietarista niin, niin! Ja nyykäyttäen päätä, säteilevänä ilosta ja punasena kiukusta meni taas sisälle.

Sulttaani, visiiri ja kokki katsoivat ihmeissään toisiinsa. No, käännäpä nyt kalat! sanoi sulttaani, kun kokki seisoi pelosta vapisten veitsi kädessä, muuten ne palavat. Sekä sulttaani että visiiri koettivat käsillään varjella pannua, jotta kalat eivät pääsisi karkuun, mutta heti kun kokki kosketteli niitä veitsellään, hyppäsivät kalat korkealle ilmaan ja katosivat liekkeihin.

Emmeköhän ottaisi pannua matkaamme ja laittaisi siellä teetä? kysyi Liina.

Päivän Sana

petkutetaan

Muut Etsivät