Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025


Kun tarhapöllö, joka istui loukossaan ja torkkui, kuuli tästä kuulutuksesta puhuttavan, mulkoili hän suurilla silmillään ja oli salamielisemmän näköinen kuin koskaan ennen. "Allah Akbar!" huusi hän, "onnellinen se mies, joka osaa panna tuon parannuksen toimeen, kun vaan tietäisi mikä hänen tulee valita kuninkaallisesta aartehistosta." "Mitä tarkoitat, kunnian-arvoisin pöllö?" sanoi Ahmed.

Tämänpä ominaisuuden avulla hän nyt ottaa valtaansa venäläisen, mahtavan, hyväntahtoisen, luottavaisen, rikkaan vieraan ja käyttää tätä luottamusta ensin varastaakseen ja sitten säälimättömästi ottaakseen hänet hengiltä. Jo taitaa panna omiaan, sanoi hymyillen puheenjohtaja, kumartuen ankaran jäsenen puoleen. Hirveä pöllö, vastasi ankara jäsen.

Hänen tummat kasvonsa hehkuivat, hiukset olivat valloillaan hän ei koskaan käyttänyt hattua ja suurista hajamielisistä silmistä etsivät kuvastuksiaan vaihtelevat varjot paadet, puunkuoren eloisat kirjaukset ja sattumalta lepattava perho tai pieni arvokkaan näköinen pöllö, joka istui petäjän kolossa, mutta ne eivät näyttäneet näkevän näitä, vaan tähystävän jotain niiden sisässä tai takana olevaa.

Mitä Porthokseen tulee, oh! mitä Porthokseen tulee, oli kohtaus hänen kanssansa, totta tosiaan, vielä hullumpi! Ja vastoin tahtoansakin rupesi nuori mies nauramaan, tähystellen kuitenkin ympärillensä, josko tuo yksinäinen nauru, johon sen näkijät eivät voineet havaita mitään syytä, mahdollisesti loukkasi jotakin ohikulkevaa. Porthoksen juttu on yhä hullumpi, vaan aika pöllö minä sittenkin olen.

"Mitä saakelia, Löfvingi. Onko hän taas tullut tälle puolelle? No sitten on taasen kumminkin yksi kunnon sielu maassa, jolla on sydän oikealla paikalla." "No, olihan Löfving teidän kanssanne?" "Eipä hän saakeli soikoon niin olisi laittanutkaan asiaa, että meitä olisi vangittu; mutta minä olin tyhmä pöllö, olinpa niinkin." "No, huomaatko nyt että olet saattanut onnettomuuden herrasväellesi?"

Miksi olette siitä levoton, Kerttu? KERTTU. En tiedä itsekään. Minulla vaan on niin pahoja aavistuksia. Kerttu, loukkasinko teitä äsken? Te läksitte itkien luotani. KERTTU. Elkää välittäkö siitä. VALTER. Te olette vieläkin pahoillanne KERTTU. Eikös mitä VALTER. Olettepa, näenhän minä. Oih, mikä pöllö minä olin. Kerttu voitteko antaa minulle anteeksi, sanokaa!

Niin se on, minä olen ollut pöllö, kun en ole sitä ennen huomannut. Tästä hetkestä minä hylkään tuon tuiskujen ja mietojen ilmojen härkätähden ja annan elämäni johdon Merkuriolle, joka saa liikkua wuoroin auringon tulisissa säteissä ja wuoroin sen takana ihastella Wenuksen hehkuwaa silmää."

Ja se oli totta, mitä pöllö sanoi, sillä kun Witt aikoi katsoa kuinka paljon kello oli, oli se vanha iso kello poissa. Kun he sitten vihdoinkin saapuivat Strelitsiin ja seisahtuivat majatalon pihalle oikealle kädelle, seisoi siinä neljä hanhea, ja ukkohanhi sanoi: "Mitä lörpötystä se on! Kuka avomaantiellä nukkuisi?"

Hän tarkasti häntä ja puhkesi nauruun. "Minä pöllö!" sanoi hän, "joka en tuota ole ajatellut! Et sinä voi mennä ulos tuo kömpelö hattu päässäsi ja tuo inhottava musta levätti ylläsi; ne ovat aivan vanhan muotisia. Ystäväni, älä pane pahaksesi, mutta kasvosi ja vartalosi ansaitsevat todellakin paremman kehyksen."

OTHELLO. Vait! se paras sulle! EMILIA. Ei puolta sitä voimaa sulla lyödä Kuin mulla kärsiä. Oo, tyhmä pöllö!

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät