Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025


Jo viimein, eräänä aamuna hämärissä, he saapuivat Sevillaan, jolloin pöllö, joka vihasi komeutta, ahdinkoa ja hälinää kaduilla, seisahtui ulkopuolelle kaupunkia ja rupesi eräässä ontossa puussa majailemaan.

Minä kysyin Ollelta syytä tähän epätasaisen talouden pitoon, ja sain seuraavan selityksen: "Sinä olet tyhmä kuin pöllö... Etkö sinä voi käsittää ja ymmärtää, että kuin meillä on vierasta työväkeä, niinkuin raataria ja suutaria, eli toisia sellaisia, niin annetaan kaikille hyvää ruokaa, niin että ne sitten puhuisivat pitäjällä kuinka hyvä meidän on olla.

Siis, hyvät herrat, te ette estä meitä täyttämästä käskyä, jonka olemme saaneet? kysyi se, joka näytti joukon johtajalta. Päinvastoin, me autammekin teitä jos tarvitaan. Mitä hän sanookaan? murisi Porthos. Pöllö, ole vaiti, virkkoi Athos. Mutta lupasittehan ... sanoi kauppiasparka matalalla äänellä.

Viimein täytyi sekin jättää ja mennä sisään. Sillä ulkona oli niin kosteata ja kylmää emme mekään raukat sitä kestäneet. Muori istui itkemään ja rukoili: Maria kuolee meiltä, kun emme ole pitäneet hänestä oikeaa huolta! Sitten kuului äkkiä pöllönhuuto täältä puutarhasta. Mutta ei se ollut oikea pöllö. Minä juoksin ulos ja lapsi istui kun istuikin tuolla eräässä puussa, hyvin korkealla. Ja nauroi.

PENTTULA. Uh, mikä pöllö minä olin. Muutamia tuonlaisia erehdyksiä vaan, ja ihmisten luottamus minuun on kadonnut iäksi päiviksi kadonnut. Ei tämä ei kelpaa! Minun täytyy taas jotakin suurta toimittaa, jotakin semmoista, joka kauhua ja pelkoa herättää, sillä niistä vaikutusvoimani kumminkin riippuu. Vielä olette vallassani, te typerät ihmisparat, enkä hevin aiokaan teitä vapaiksi päästää.

Pahanteostaan näin tavattuna, hänen täytyi puolustellen myöntää: Minä taisin, pelkään , jokseenkin tuikeasti katsella sinua, Polly! Miksi tuijottelet? kysyi taas Polly. Enpä osaa, mutisi toinen itsekseen, sanoa miksi. En tiedä, Polly. Aika pöllö sitten lienetkin, kun teet jotakin, etkä tiedä miksi, eikö niin? arveli Polly.

Prinssi oli odottanut että pöllö ja papukaija, koska molemmat olivat oppineita lintuja, mielistyisivät toistensa seuraan, mutta ei koskaan ollut hän pahemmin pettynyt. He jankkasivat alinomaa; toinen oli kokkapuheinen, toinen tietoviisas.

"Täällä niinkuin muuallakin ... työtä me saamme tehdä ja kärsiä orjuutta joka paikassa, mutta kahta ryyppyä päivässä ei anneta joka asumuksessa." "Kuinka minun pitää kohtelemaan haltia väkeeni," kysyin minä. "Tyhmä pöllö," sanoi Olle suu avoinna ja päästi pelukampan kädestänsä.

Ja tämä on sellainen uninen pöllö, että tuskin mitään saatte aikaan hänen kanssansa. Eikö se ole Maslennikof? On. Kyllä tunnen hänet, sanoi Nehljudof ja nousi lähteäksensä. Samassa lensi huoneeseen nopein askelin pieni, hirveän rumannäköinen, koukkunokkainen, luinen keltainen nainen asianajajan vaimo, joka ei kuitenkaan ollut masentunut omasta rumuudestaan.

Prinssi ymmärsi tämän neuvon viisaaksi ja suuntasi sentähden kulkunsa Sevillaan. Hän kulki vaan öisin ajoin, mukautuakseen matkatoveriinsa, ja nukkui päivällä jossain pimeässä kolossa eli rapistuneessa vartijatornissa, sillä pöllö tiesi kaikki semmoiset lymypaikat ja oli oikein kuin muinaiskalujen korjaaja mielistynyt rakennusten jäännöksiin ja raunioihin.

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät