Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. toukokuuta 2025
Palvelustytöt hajaantuivat metsään eri haaroille häntä etsimään, mutta Ossi otti miehiä mukaansa ja kiiruhti verkkojen ja seipäiden kanssa haromaan järveä, ja Olga, joka oli rohkealuontoinen, pirteä tyttö, meni rannalle katsomaan heidän työtään.
Milloin tahansa. Illalla, jos sopii. Hän painui jälleen paikoilleen sohvan nurkkaan, sieppasi muotilehtiä, joita oli siinä vieressä levällään, käteensä ja hautasi silmänsä niihin Ailin tulemaan. Marthakin otti entisen asemansa ja seisoi taas selin. Sakset narisivat niinkuin ennenkin. Aili asetti tarjottimen sohvapöydälle ja kaatoi lasiin. No, Ossi? Anteeksi!
Tuntimäärät he sitten olivat puhelleet siitä samasta asiasta ja Ailista oli niin ihmeen hauskaa kertoa hänelle onnestaan. Olga oli luvannut usein käydä heitä tervehtimässä täällä maalla, kenties tulisi hän jo heti tänä päivänä. Ja Ossi tulisi myöskin, hän tulisi jo edellä puolen päivän ja viipyisi huomiseen tai ylihuomiseen.
Sitä ajatellessa loistivat Ailin silmät, kasvot hehkuivat ja huulet vetääntyivät hymyyn. Ossi, hän kuiskasi, Ossi, Ossi! Mikä ääretön nautinto saada mainita hänen nimeään! Se olikin kaunein nimi maailmassa. Ossi, Ossi, Ossi . Mutta siinäpä hänen unelmansa keskeytettiinkin.
Koko maailma ikäänkuin hävisi kauvas pois, syvällä sielun pohjassa oli vaan tunne siitä, että Ossi häntä rakasti, ja että hän parastaikaa istui siinä hänen rinnallaan ja pyysi häntä omakseen. Ja sitten sitten! Niin sitten kun Ossin huulet koskettivat hänen huuliaan taivaan herra! Veri syöksi semmoisella vauhdilla hänelle päähän, että ihan hän luuli pyörtyvänsä siihen paikkaan!
Eih! Onko hän nyt kaunis? Maisteri Kessler? Uh! Joka on niin jäykkä ja ikävä, etten tiedä toista. Ossi on kovasti vilkas ja iloinen. Jospa minä en häntä tunnekaan? Kyllä varmaan Sh! Aili pysähdytti kiikkutuolin ja kuunteli. Eiköhän tule ? Ovi aukeni ja kynnykselle ilmestyi nuori komea herra vaaleassa kesäpuvussa. Se oli varatuomari Oskar Holm. Ailille kohosi puna aina ylös ohauksiin.
Kuinka kauvan he lienevät siinä istuneet käsi kädessä Ailin mielestä se oli vaan lyhyt hetkinen, mutta Ossi sanoi, etteivät uskaltaisi enää viipyä, sillä se herättäisi huomiota, ja niin he sitten lähtivät yhtymään muihin. Kas, tuollahan ne viimeinkin ovat, huusivat toiset jo kaukaa heidät nähdessään. Jospa tietäisitte, jospa tietäisitte, ajatteli Aili itsekseen ja vilkaisi salavihkaa Ossiin.
Sillä aikaa Bruuno ja Ossi Stormbom eräässä nurkassa ahmivat suuret lautaselliset marjoja ja niitten mukana runsaasti sokeria ja kermaa. Lotta täti istui keskellä nuorten piiriä ja kertoi muutamista syntymäpäiväpidoista viisikymmentä vuotta sitte; hänellä oli aina niin paljo hauskaa puhuttavaa, että kaikki yhtyivät hänen ympärilleen.
Päivän Sana
Muut Etsivät