Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. toukokuuta 2025
CLAUDIO. Sieppoilla niitä kauniita kiharia: aattelkaas, mun Rachelini. RACHEL. Olkaat huoletonna, Claudio. Kohtapa ne kiharat silittelsin järjestykseen taas; sillä hän on mun lapseni. VARRO. Ja sinä olet mun kynäsein. MARIAMNE. Ellei hän olis mun sulhaseni äiti, niin tulisinpa kaiketi hänen päällensä mustakipeeksi. Ja onnipa ihana on se perintö, jonka saatat hänelle, tullessasi hänen vaimoksensa.
Onnipa oli sen nahan, jolla luonto oli verhonnut tämän lurjuksen ruumiin, että hän juuri kolttostensa tähden oli päässyt Sjövikin talonvoudin suosikiksi. Tämän puoltolauseella otti herra Kustaa hänet passarikseen ja ratsurengikseen, ja sen nimellisenä sai Pekka seurata herraansa hänen huviajeluillaan.
Niin tosin Peleus sai jalot antimet taivahisilta syntymähetkellään; osa, onnipa häll' oli runsain heimoss' ihmisien, hän myrmidonein oli päämies; vaikk' oli ihminen, vaimoks sai jumalattaren ylhän; vaan toki hällekin huolta he soi, sill' ei perijäkseen nousevan linnass' uutta hän valtiaspolvea nähnyt, vain pojan ainoisen, pian vaipuvan; en hänen saata vaalia vanhuuttaan, näet kaukana syntymämailta Troian rannoill' oon suruks sun sekä lastesi kaikkein.
Täällä täytyy jotakin koettaa, eiköhän täällä kosken äänen kuuluvissa sentään löytyisi unta. Mutta tiedätkö sinä, että minäkin olen kihloissa? No, onnipa olkoon! Kenen kanssa vai yksinäsikö? En aivan yksinäni. Tuon kapteeni Gyldénin Liljan kanssa. Ei kestänyt kauan ennenkuin kaunis kesäpukuinen nainen tuli Villeä hakemaan. Se oli juuri Lilja Gyldén. Heidän oli määrä lähteä yhdessä kävelylle.
"Kyllä Helena ja Anna talon toimet hoitavat ja tätikin heitä vielä neuvoa jaksaa", vakuutti Valva. "Kuinka kauan luulet heidän siinä olevan, naima-iässä kun ovat. Kai maar he pian viedään", sanoi Maila. "Kukapa heistä, köyhän talon tytöistä, huolisi", tokasi Salovaara. "Onnipa on, että ovat köyhiä", sanoi Valva. "Kuinka niin?" "No eipä heidän sitte tarvitse perinnöstään myydä itseänsä.
»Noin kymmenen peninkulman päässä olivat, kun heidät näimme, ehkäpä kauempanakin, eivätkä he nytkään liene paljoa lähempänä, sillä soluimme alas vajaassa puolessa tunnissa.« Metsästäjien läähättävä hengenveto ja purppuranpunaiset kasvot todistivat heidän kulkunsa nopeutta. »Onnipa oli, että näitte heidät niin pitkän matkan päästä,« pitkitti don Estevan.
Sivolan Santra ja Väinö lähtevät mukaan, ja tällä kyläretkellä on päätetty sekin, että me Santran kanssa siellä Amerikassa rupeamme yhdessä padassa keittämään. Auno löi tapansa mukaan käsiään yhteen ja huudahti: No sillä lailla! Onnipa olkoon! Vai Sivolan komean Santran kanssa sinä rupeat yhdessä padassa keittämään! Niin on päätetty, sanoi Tuomas vakavasti.
"Kova onnipa onkin", arveli hän itsekseen, "että minut aina vaaditaan esille kaikkiin kaupunkimme taisteluihin, vaikka miekan mittelyt ovat Katrille niin vastenmieliset.
Kahdenkymmenen askeleen päässä näimme mesikämmen ja minä samalla kertaa toisemme ja silmänräpäyksessä ojensin minä pyssyni ja sihtasin; mutta onnipa ei tällä kertaa seurannutkaan Könnin pyssyä; se ei nallia tappanut!" "Karhu hyppäsi vuoteeltaan ja pakeni. Sattuipa nyt niin, että se juoksi aivan liki noita sidottuja koiria, jotka riuhtoivat minkä jaksoivat päästäksensä vankeudesta.
Terveet näyttävät olevan katot tuollakin kyläläisten isolla niityllä... Se etu lienee ollut siitä perjantaisesta räntäsateesta. Se kun holvasi ne märiksi ja raskaiksi ja sitten toissayönä oli vähän kylmännyt, niin lujia niistä näkyy tulleen. Onnipa on, että niin on, sanoi Auno.
Päivän Sana
Muut Etsivät