Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
"Demokraati! Suokaa minun kysyä, ei miksi te olette demokraati se oli liian rohkeata, ja demokraatit eivät pidä siitä että on liian rohkea heitä kohtaan vaan miksi te luulette minun olevan demokraati?" "Te puhuitte suurimman luvun suurimmasta onnesta. Sehän on demokraatista!
Sa tästä ymmärrät, ett' teissä rakkaus on joka hyveen alkusyy, ja siemen jokaisen myöskin teon rangaistavan. Mut kun ei rakkaus voi omaajansa onnesta kääntää kasvojansa, luodut kaikk' itsevihaltaan on varjeltuja. Ja kun ei kuvitella olentoa voi itsekseen, ei Jumalasta irti, evätty Tuot' on vihaamasta myöskin.
Mut orjan masennan ensin, Sitten armoa ojennan Hänelle, hivutetulle, Kurjana kujertavalle. Tuo orja kovin on korska. Jos rikos ja julki ryöstö Armon voittaisi äkisti, Vaivoitta, parantumatta, Niin peritty järjestyskin, Esimerkin löyhän vuoksi, Särkyisi sepon talossa, Eikä orjan raaka mieli Onnesta iloita voisi, Ansiotta voitetusta.
Ja vihdoin kansakin tulistui, ylivaltijas sortui, kukistui. Maat' itse kansa nyt hallitsee, muka onnesta nautitsee. En huoli tuosta mä onnestaan; oli ennen sortaja yksi vaan, nyt joukkiot suuret, tuhannet, lyö vangiksi aattehet. Jos yht' en tahdo mä valtijaa, satakuntaa en myöskään sortajaa: ken kerran joutuvi kahleihin, hän orja on kuitenkin.
Mutta nyt, kun esirippu oli valmiina nostettavaksi ja näyttelijöiden oli astuttava kansan eteen taistelemaan sen onnesta ja onnettomuudesta, sen pyhyydestä ja mahtavuudesta, sen kruunusta ja tapparasta, niin harvatpa kokoontuneista pysyivät tyyninä.
Nyt Jooseppi nosti Wapun syliinsä, pani hänen päänsä rintaansa vasten, silitti hänen hiuksiansa ja suuteli häntä lämpimästi, innollisesti. Ja minä lemmin sinua! huusi hän niin että kaiku riemulla siihen vastasi autioilta kallioilta. Ja siinä seisoi Wappu, epäillen että oli kuullut oikein, äänetöinnä, onnesta melkein masentuneena.
"Joko nyt?" huokasi toinen armas serkku hyvin huolestuneena. "Tuhansia terveisiä kotianne, armas!" "Paljo kiitoksia! Muistakaa meitä!" Seurauksena oli, että pormestarin rouva ja viskaalin rouva eivät kahteen kuukauteen käyneet toistensa luona, ja kaikkeen tuohon oli syynä Niilo herran rakkaus. Kuinka suurta huolta sentään pikku kaupungin asukkaat pitävät lähimmäistensä onnesta!
Silloin eivät maailman mahtavimmatkaan meille mitään mahda, vaikka kuinka tahtoisivatkin. Miksi ne sitä tahtoisivatkaan! Ei ainakaan kukaan suomalainen ... voisiko todellakin...? Luuletteko, että voisi olla ketään semmoista? Kun on kysymys Suomen tulevaisuudesta, isänmaan onnesta?
Nuori rouva liikkuu miellyttävässä aamupuvussaan ja helmillä ommelluissa jalkineissaan monien matkalaukkujen ja kirstujen keskellä verannalla. Nuori aviomies taas iloissaan saavuttamastansa onnesta tuskin sallii hänen käyttää siroja jalkojaan, vaan käyttää kaikenmoisia pikku esteitä hyväkseen saadakseen nostaa häntä ja kantaa riemuiten uuteen asuntoon.
Kuitenkin on yksi seikka, joka puuttuu talonpojan onnesta hänellä ei ole mitään turvaa hallitsijaansa vastaan. Luokaamme nyt silmäys Ugandan keisarin asuntoon. Näkee kukkulan suurine keilanmuotoisine kotineen, joiden katot pilkottavat korkean ruokoaidan yli pisanki- ja banaani-puiden runsaiden lehdistöjen välistä.
Päivän Sana
Muut Etsivät