Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Kun hän kääntyi rientääkseen takaisin linnaan, tarttui Hairaddin häneen. »Kuulkaa kuulkaa toki te menette surman suuhun! Mitä varten, hiiden nimessä, te kannoitte sitten vanhemman neidon värejä hatussanne? En enää koskaan usko siniseen ja valkoiseen silkkiin. Mutta onhan tälläkin melkein yhtä suuri perintö on kalliita kiviä sekä kultaa onpa lisäksi jonkunlainen perintöoikeus kreivikuntaankin.»
Siihenkö jo kaikki jutut Myhrberg'in osan=otosta Puolan sodassa loppuwat? kysynee luultawasti moni lukija. Entäs sanotaanhan hänen siellä ottaneen itsellensä walenimen Langermann ja onhan sen niminen kenraali silloin tehnyt nimensä sangen kuuluisaksi? Tämmöistä todellakin tarinoipi yleinen huhu, joka aina on niin kärkäs panemaan omiansa historian lomapaikkoihin.
"Saattaa tuntua ihmeelliseltä, että täytyy kärsiä niin paljon voidakseen kokonaan antaa sydämmensä Jumalalle, kokonaan kääntyä Kristuksen puoleen... Mutta minä olin kova, kaulani oli kuin rautakanki, otsani kuni kupari... Sitäpaitsi onhan pelastus niin suuri ja tärkeä, ainoa tärkeä seikka elämässä, niin ettei mikään maksu siitä ole liian kallis.
Ano voimaa ylähältä ja taistele pahaa vastaan, oi, isä armas, onhan Jumala väkevämpi kuin kiusaaja, jos vaan uskollisesti riiput hänessä kiinni. HOPPULAINEN. Siipoten, sanoi Mäntsälän lukkari, kun kynä putosi. Niinhän sinä, Helena kulta saarnaat kuin paras pappi vaan. ANTTI. Suotta sinä nyt siinä tuskaa näet, emmehän me tällä kertaa juomaan lähde, vaan työhön ja toimeen tuonne ulos.
Hänen nyt esittämäänsä summaan Mikko suostuu. Työn voisi Kukkelman aloittaa koska tahansa. Mutta: missä Sakris sitten täällä asuisi ... ja missä hän aterioisi? Sakris sanoo tyytyvänsä vaikka keittiöön. Mutta siellähän on Mikon täti! No, niin ... no ... onhan täällä vielä tuo eteinen. Sakris sanoo olevansa niin vaatimaton ... hän nukkuisi siellä. Sekin kelpasi.
Ja tuokaamme oikein kosolta hiiliä tänne ylös, että riittää yöksi, ja sitten istukaamme, jos tahdotte, vahti-huoneesen, jossa voimme pitää silmällä sekä valkeata että merta." "Merta emme suinkaan voi paljon nähdä, vaikka kuulla saamme kylläkin, vältvääpeli," sanoi Rönne, toinen sota-koululaisista, joka tuli Elfdal'in kanssa. "Onhan ulkona niin pimeä, että tuskin voi kättänsä nähdä."
Häneltä muun muassa kysyin oliko seurakunta suurikin, kun pappilassa kaikki näytti niin yksinkertaiselta. "Onhan tämä suurimpia pitäjiä näillä seuduin", tuumaili ukko. "Sitte teidän kirkkoherranne mahtaa olla hyvin ahne mies", lausuin minä ukolle. Hän katsoi terävästi silmiini, ikäänkuin nähdäkseen täydellä todellako pidin kirkkoherraa ahneena. Viimein murahti hän kuitenkin: "ehei, kaukana siitä!"
Erään kerran tuli pitäjän kirkkoherra sattumalta Kämälään. Isäntä wei hänet heti pöydän luona olewalle sohwalle istumaan. Talon kirjallisuus oli pöydällä samassa hywässä järjestyksessä kuten ennenkin. "Onhan teillä sanomalehdetkin", sanoi kirkkoherra, ottaen samassa käteen erään numeron.
Huomenaamulla tarkastetaan tupa, jatkoi Albert; myöskin kuulustellaan siinä asuvaa mummoa. Niin, niin, tietysti niin tehdään ... onhan selvä, että niin tapahtuu. Albert käveli, miettien edestakaisin. Tiesikö Stiina-muori naisen saapuvan hänen luokseen tänä yönä? kysyi hän hetken vaitiolon jälkeen. Oi ei, sitä hän ei tiennyt! Ettekö tekään?
Paras on venetalaslahti täällä kotona vakuutti Meeri. Niin, ihanaa on olla maalla myönsi Vihtori. Sitä minäkin, onhan se toki toista kuin "Espiksellä" kulkeminen tuumaili Bruuno ja sitte täällä on nälkäinen kuin susi, ja kun saa lihapallukoita ja riisiputinkia ja keitettyjä omenia, niin se vasta maistuu! Sinä olet varmaankin saanut tietosi vanhalta Marilta sanoi Freedrik.
Päivän Sana
Muut Etsivät