Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. lokakuuta 2025
"Ilse hautaa minut ennemmin kirkkomaahan!" lausuin minä uppiniskaisesti. "Siihen kauheaan pihanpuoliseen huoneesen et koskaan minua saa..." "Joutavia!" keskeytti hän minua. "Luuletko siis isäsi vieneen sen mukanaan matkalaukussansa?... Onhan hän muuttanut toiseen paikkaan ja kaikki on paljon muuttunut asuuhan hän K:ssa."
MIKKO. Nyt, Esko, ponnista takaisin miehuutesi arvo! KARRI. Teemu parka! MIKKO. Esko, nyt kadotit miehuutesi. ESKO. Pahasti, että pääsi hän näin kynsistäni! Oliko se isänsä? KARRI. Isänsä; ja aika-mekosti, luulen minä, hän poikansa nyt sukii. ESKO. Se ei haita hänelle! Mutta onhan se sopimatonta näin peuhata toisen häissä. Mitä sanoo morsian? Minä pyydän anteeksi!
"Mutta miksikä sinä oikeastaan kerroit ottaneesi nuo tavarat?" "No, kun neiti käski minun tunnustaa, enkä keksinyt mitään muutakaan", vastasi Topsy viattomasti. "Mutta tietysti en tahtonut sinua tunnustamaan sellaista, jota et ole tehnytkään", sanoi Ofelia. "Onhan sekin valehtelemista." "Vai on", lausui Topsy kummastuneena.
Kylän raittilla sai Taavan Kalle, iso jumalaton poikamölli, meidät kiini, astui reen-kannaksille ja sanoi: Onhan teillä pramea juhta! Olishan sen vielä kärsinyt; mutta Kalle rupesi suullansa erinomaista ääntä pitämään; hän hyrräsi niinkuin paarma.
Onhan se tavallaan suuri aate tuo maailmasta eroaminen, eikähän elämäänsä kyllästyneiden puolesta voi olla iloitsematta siitä, että on olemassa tällaisia tyyniä satamia, joihin elämän ulapoilla haaksirikkoon joutuneet voivat vetäytyä.
"Teillä on siis todellakin mies ja ehkä hän on nytkin täällä waikk'ette tahdo sitä sanoa; muutoin ette kai olisi näin pitkän matkan päästä tänne tullut?" sanoin hänelle, katsellen häntä tutkiwasti. "Onhan se täällä ... ei täällä, waan kappaleen matkaa täältä pohjoiseen päin ... tuolla Perärajalla.
Entäs se herran takki, jokos sen olet puhdistanut? NOKKI. Ei se kaipaa puhdistusta enään. Vast'ikään sen kepitin melkein siekaleiksi. KIRSTI, Se hyvä. Miksikä sinä siihen niin suutuit? NOKKI. Miksi herra minua eilen pieksi niin, ett pakottaa vieläkin. KIRSTI. Se hyvä. Vaan mistä syystä? NOKKI. Sussun tähden. Onhan siinä syytä kyllin. KIRSTI. Se hyvä. Kuka se Sussu on? NOKKI. Se meidän Sussu.
Sillä onhan tämä oikeastaan äärettömän surullista ja toivotonta. Hän oli ollut minun viimeinen toivoni. Hän oli taas nostanut jaloilleni minut, joka jo lepäsin koossa, henkisesti hervotonna. Olin aikonut ruveta uudelleen elämään, uskaltanut aukoa eteeni toista tulevaisuutta. Tahdoin toimia, vaikuttaa ja ponnistaa. Jo olin ojentautunut siihen. Ja nyt oli kaikki taas niinkuin ennenkin.
Onhan minulla pää kova, kohden kova, mutta löytyypä siinä kuitenkin yhtä ja toista, yhtä ja toista hyvin närkkiäkin värkkiä. Enköhän jokapäiväisen harjoituksen kautta voisi kulkea kilpaa viidenvuotisen tyttö-rääsyn kanssa? Miksi en? Ahkeruus voittaa kovan onnen. AAPO. Oi Juhani! nostaahan sydäntäni tämä puhees, miehuutta ja järkeä täys. JUHANI. Ahkeruushan kovan onnenkin voittaa.
Tännehän tuo Katrikin olisi voinut yöksi tulla. Niin Katri, kyllä se on koko ämmä lähtee vaan noin omin pasinsa kotoa mutta onhan tuo Kiideksen Anni niin monasti ennenkin kotia katsonut.
Päivän Sana
Muut Etsivät