Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
"Onkohan niin ... olisikohan tuolla mikä hätänä?" uteli Maunu-Matti arveluttavan ivallisesti. "Kyllä se on kamalata," sanoi joku joukosta; "siellä mahtaa olla vihollisia, kuinka paljon lieneekään, koska jymykellon ääni on kuulunut monena päivänä myötäänsä."
Huh, huh, huh, kuka uskoisi... Muttinen, lähetä sittenkin hakemaan lä... lääkäriä. Koskaan en ole ollut sairaana, ja nyt se tuli. Lähetä heti, Aapeli-parka... Oih, mikähän tähän oli syynä? Mitä sinä tästä luulet, Aapeli? Olisikohan niissä makkaroissa, joita minä tänne kaupungista toin, ollut luita?» eli muuan maalaisäiti. Konttoristi Heitukka on ruma olento.
Sepä juhlallinen katse! Mitähän nyt on tapahtunut? Olisikohan Amalia jollakulla kummallisella tavalla saanut tietoa ? Ei, kuinka se olisi mahdollista! Päätimmehän Hansenin kanssa, ett'emme mitään puhuisi koko asiasta. No, olkoon mitä tahansa, saanhan sen sittemmin tietää. Mutta mitä kello jo mahtanee olla? No, hitto vieköön, joko se niin paljon on!
Viimein pysähtyy hän aivan ikkunan kohdalle, kääntää kasvojaan ylöspäin niin paljon kuin saattaa, naurahtaa pihisevästi ja sanoo: Kultu, kultu! Tyttö rupeaa tekemään käsityötään. Kukkelman alkaa kummullaan puhella kauniista ilmasta. Ja yhtäkkiä kehottaa hän: Tule kävelemään minun kanssa. Tyttö ei huomaa. Olisikohan se ... sokea? Mutta kuinka hän sitten saattaisi neuloa? Taikka kuuro?
Täytyi katsoa, olivatko hiukset hyvästi. Oikeastaan hän siihen salavihkaa tahtoi silmäillä kasvojansa. Ja mielihyvällä hän huomasi, etteivät ne sentään olleetkaan niin rumat. Posket hohtivat ja silmät loistivat. Paremman näköinen hän oli kuin koskaan ennen, tai olisikohan Anna Sohvin peili kaunistanut?
Otan vaan Kuivalaisen kauppakirjat laatikosta ja menen paikalla. No mikäs saakuri ne on täältä vienyt? Häh! kysyn minä! Kuka ne vei? Noh sukkelaan paperit tänne, taikka ELVIRA. Mihin ne panit eilen? TEOFILUS. Tietysti tuohon laatikkoon. Ja missäs ne nyt ovat? Oletko ne polttanut puiden asemesta, vai! Olisikohan kauppakirjat olleet siinä sanomalehtien joukossa! Ei, kaikeksi onneksi! Etsi vaan.
Sen löysin seuraavana aamuna kahden kiven välistä kosken rannalta. Onhan se Eeron? Niin, siinä näette nyt, olenko oikeassa vai en. Kyllä ne minua aina juoruttelijaksi haukkuvat ja sanovat minun kaikkia urkkivan ja tietävän enemmän kuin kukaan muu. Mutta olisikohan vaan joku unikeko ollut niin kepperä nousemaan lämpöseltä vuoteeltaan ja alasti juoksemaan yökylmään.
Olisikohan se ujoutta? Vaan eihän tämänlaisissa asioissa pitäisi mitään ujosteltavaa oleman. Vaan pian sitä lämpisi ja mukautui entiseen olemistapaan. Eräänä sunnuntaina satuin Arvelan kanssa kävelylle... Oli kaunis ilma ja meitä miellytti iltapäivällä lähteä venematkalle. Vaan mitenkä saataisiin sana Selmalle?
"Mutta eikös siihen pidä toki panna joku sana rakkaudestakin?" sanoin minä. "Olisikohan panna siitäkin; vaan kuinkas siitä sanottaisiin?" arveli Kaaperi miettiväisesti. Minä esittelin mitä koreimpia sanoja suinkin muistin. Kun ne eivät kelvanneet, käänsin koetteeksi pari hellää paikkaa Kallistastakin.
"Olisikohan häntä huvittanut saada tietää mitä viimein kirjoitin", ajatteli Aino itsekseen ja hänen omatuntonsa soimasi häntä. He olivat taas ääneti. "Niin minne menette nyt, neiti?" kysyi ylioppilas taas. "En itsekään tiedä emmeköhän vähän matkaa eteenpäin", vastasi Aino. "Jos tahdotte niinkuin minä, niin menemme tuonne korkealle vuorelle, mistä on erinomaisen kaunis näköala.
Päivän Sana
Muut Etsivät