Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025


Tulee kuin tuleekin taas tänään ... tuolla kirkollakin äsken näin isännän puheissa meidän emännän kanssa... Muhkea pari kerrankin!... Eikö vaan olekin? Niin kääntyivät ihmiset kirkollakin katsomaan ... * huomasitko sinäkin, Johanna? Kuuntelen vaan...

Voiko Karin arvata, mitä minulla on täällä? kysyi Albert, käsi nutun taskussa. Jotain hyvää, kaiketi, vastasi tyttö, katsahtaen lempeästi poikaan. Hyvää, niin ... mutta mitä hyvää... Eikö Karin osaa arvata? Varmaankin pähkinöitä, sillä niitähän Albert nakertelee kovin mielellään. Parempaa! No sitten on Albertilla varmaankin omena ... eikö olekin?

"Ajöö, ajöö, Sjöblom, ajöö!" Hiljakseen astuu Sjöblom tuosta eteenpäin. No niin! Eikös vaan olekin taas ukko Vargentin puotinsa ovella seisomassa sikari hampaissa! Ilkeä ukko, häjy kerrassaan. Sjöblom on suuttunut ukko Vargentin'iin, ei siitä syystä, että Vargentin oli kerran moittinut hänen tinaustaan, vaan muusta, mistä lieneekään. Vargentin!

Kyynel kiilsi hänen silmässään, ja uneksiva katse kuvastui kasvoihin, kun hän ajatuksiinsa vaipuneena uudelleen läpikävi nämä lapsuutensa muistot. »Mutta», jatkoi Heikki, »kun nuoruuden ensi hehku on aamuruskon lailla häipynyt, seuraa sitä keskipäivän ankara, mutta samalla tyydyttävä työ velvollisuuksiemme täyttämiseksi. Ja se on aamuruskonkin kultaa kallisarvoisempi, eikö olekin

Jos vain sinäkin annat anteeksi minulle ... että minä olen niin huono ihminen, huolimaton, epäluotettava ... ja vaikka minkälainen." "Vaiti, Doraseni", sanoi Eugen nauraen, "sitä en ole koskaan sanonut." "Et, mutta sinä olet ajatellut sitä tänään olet koko päivällisen ajan ollut hyvin onneton ja tuntenut hirmuisia aavistuksia tulevaisuuden suhteen. Etkö olekin?"

"Minä loistan ja minä palan, mitä tekee se, joka pantin tuntee?" hän huusi ja piti pientä pakettia kädessään. "Niin, hänen tulee kuivata silmänsä; katsopas, Anna, tässä on kapineesi". Tyttö, suunniltaan ilosta, hypähti ylös ja otti paketin. Se sisälsi oikein kauniin sinisen kaulanauhan. "Se on sininen, isä", lausahti hän, vähemmän iloisena kuin ennen. "No, eikö se olekin kaunis?"

* Lapsi parka, älä nyt taas! Johanna, mitä sinä nyt... Olet käynyt niin kalpeaksikin ja heikon näköiseksi. Oletpa sinä toivoton tänään! * Ajattele, ettet ollenkaan saisi häntä tavata... Silloin vasta olisi sinun syytä itkeä ja surra. Mutta nyt!... mikä hätä sinulla nyt on? Onhan kaikki käynyt paljoa paremmin kuin mitä alussa olisi voinut toivoa ... eikö olekin vaan? Onhan se niinkin.

CRESSIDA. Ovatko ne miekan lyömiä? PANDARUS. Miekanko? Minkä hyvänsä, se on hänelle yhtä; vaikka itse paholainen tulisi, hän ei siitä piittaa. Jumal'avita, oikein tekee sydämmen hyvää! Tuolla tulee Paris; tuolla tulee Paris; katsos: tuolla, orpana! Eikös hänkin ole komea mies? Eikös olekin? Noin vain, tuo on mainiota! Kuka se sanoi, että hän tänään tuli haavoitettuna kotiin?

Ristiritari katseli ihmetyksellä ja ihastuksella tuota noin pienelle ja kauniille tytölle tavatonta leikkikalua. No, eikö tämä ole kaunis?... Eikö olekin kauniimpi kuin sinun esineesi? kysyi amatsooni. Keneltä olet sen saanut? kysyi yhä enemmän hämmästynyt ritari.

Niin liikuttavan alttiisti, viattomasti, kädet housuntaskussa, todisti mies sen. »Kuulitko Anna-Liisailkkui silloin Sakari voittoisana ja tenäsi: »Sinä Anna-Liisa elä edespäin kekkaa ja sano jotta hullu, sillä hullu ja liika viisas eivät ole sukujohteessa toisiinsa, ja minä olen liika viisas... Enkö olekin liika viisastenäsi hän taaskin siltä seitsenpäiseltä mieheltä: »Olenhan?» »Olet

Päivän Sana

vaadittaessa

Muut Etsivät