Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. lokakuuta 2025
Tämä ei osannut siihen vielä sanoa mitään erityistä. Istuen tuolilla oikasi jalkansa suoriksi, puhalsi sikarisavut ja sanoi: Ainahan siinä laiskan voittaa. Tottahan. Meidän Hermanni ajattelee, luulen, kauppakouluun. Onko se vanha? Rippikouluun nyt menee. Sellaiselle sopii kauppakoulu. Niinkö kauppamies tuumaa? Martti haluais maanviljelyskouluun. Mitä siellä! Sitä minäkin olen sanonut.
Matti katseli hänen jälkeensä, siksikuin hän katosi näkyvistä karjoineen, sitten oikasi hän jäseniänsä ja puhui itseksensä: "Väsyksissä minä, miks'en? eihän ole helppoa riistää voittoa täysin varttuneilta miehiltä ei mutta peräksi en anna, en totta vie minä tahdon olla jotakin, jota ei kaikki poikanulkit ole; he saavat minua vieläkin ihmetellä!
"Tämä herra on lakitieteen rohvessori Nivalinkanen, joka hyväntahtoisesti on ottanut Taavin puolustuksen asiakseen", esitteli Timo. "Lakitieteen kandidaatti", oikasi Nivalinkanen hymyillen ja pudisti rovastin kättä. "Täällä on tosiaan tapahtunut sangen ikäviä asioita minun poissa ollessani", sanoi rovasti huoneesen astuessaan.
Puoli ruumistansa oli jo aidalla, kun kalastaja yht'äkkiä oikasi vanhan museettinsa ja laski laukauksen, huudahtaen: "Tuosta saat palkkasi, petturi!" Kalastajan aikomus oli kyllä hyvä ja silmänsä myöskin, mutta hän oli vanha ja kätensä vapisi juuri kuu ruuti syttyi.
Sitten teki hän tappuratukosta mainion parran, jonka hän havaslangalla sitoi korviinsa. Nyt oikasi hän itsensä ja näytti varsin julmalta. Tämä tapahtui eräänä iltana alkukesästä. Lotta sisar kutsui portailta iltaselle ja Valtterin täytyi lähteä alas parvelta. Paikalla turkit nurkkaan ja tötterö samaten. Mutta Valtteri oli tämän illan mietteissään. Yöllä hän ei saanut unta silmiinsä ollenkaan.
Se on minun velvollisuuteni. Teidän velvollisuutenne on olla vaiti. Millä oikeudella te käskette? kysyi konstaapeli ja kävi hänen käsivarteensa. Vanha herra oikasi itsensä. Minä olen parooni Manfelt, kenraalimajuri, virasta eronnut, oikeudella kantaa univormua. Asuva tässä kaupungissa. Konstaapeli peräytyi pökertyneenä.
Hovijunkkari katsahti silmät pyöreinä tyttöön, ja pään nykäyksellä mittasi hänen pituutensa. Helena sen johdosta oikasi liian lyhyen tyttöhameensa ja katsoi taas pappaan. Kuinka? sanoi hovijunkkari. Et suinkaan sinä voi olla ripille menemättä. Etkö tiedä, ettet pääse edes naimisiin, ellet ole ripillä käynyt? Mutta minä kun en usko No, no, ei tässä maailmassa aina saa menetellä uskonsakaan mukaan!
Hän huokasi raskaasti ja sanoi: "ja kuitenkaan en voi siihen mitään." Noiden niin paljon toisistaan eroavien, ristiriitaisten katsantotapojemme takia kävi välimme kankeaksi, sen tunsimme molemmin puolin. Alkoi tulla äänettömyys ja kumpikin tunsimme sydämmemme kylmenneen toisiamme kohtaan. Vihdoin oikasi Kalle itsensä, huokasi raskaasti ja sanoi tuskin kuultavasti: "Sinä väärin ymmärrät minua."
Ruma suuri kaulaliina niinkuin myös "kaihdin" puuttuivat tällä kertaa pu'usta. Kartanon omistaja seisahtui liikkumatta ja tyttö ei huomannut häntä. Tyttö meni suoraa tietä kyökkipuutarhaan kumartuen ja leikaten itselleen kimpun ruokakasvia. Vasta kun hän oikasi itsensä, kääntyi hän ja huomasi vieraan.
"Ja minkä vuoksi ei? jos saan luvan kysyä", sanoi Mauno ja oikasi taas itseään vähän suoremmaksi, mutta samassa hän rypisti noita mahtavia kulmakarvojansa. "Minä olen sydämeni antanut toiselle", sanoi Mari, ja hän alkoi saada takaisin rohkeutensa ja mielenmalttinsa. "Olet sydämesi antanut toiselle ja kenenkä luvalla?" sanoi Mauno ja kavahti pystöön.
Päivän Sana
Muut Etsivät