Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Yrjö, Berta, Ossian ja pienokainen kätkyessä olivat väsyneet leikkimästä ja itkemästä maan päällä, ja olivat viimeisen kerran panneet kätensä ristiin, rukoilleet ja sitte nukkuneet Jesuksen nimessä ijankaikkiseen lepohon.
Nälkää sammuttaaksemme tapoimme ainoan hevosen. Vaan lihaa paistaessamme tuli sammui ummehtuneen ilman paljoudesta. Sentähden nousimme telineille ottaen vesiastian, olutta ja lamput, jotka sytytimme. Vaan sinnekin tunkeutui häkä ja sammutti tulet. Suuri väsymys valloitti minut; molemmat toverini olivat jo nukkuneet, heidän hengityksensä väheni vähenemistänsä.
Kun olin laulanut ja puhutellut pikkusia ja istunut heidän vieressään, siksi kuin olivat nukkuneet, palasin minä huoneesemme, vavisten koko ruumiissani; mutta minä tapasin Evan polvillansa vuoteen vieressä. Hän oli painanut krucifixin rintaansa vastaan ja näytti yhtä tyveneltä ja onnelliselta, kuin jos ukontulet olisivat olleet aamuisen auringon säteet.
Kun tytöt seuraavana aamuna heräsivät, tuli Lotta täti heille hyvää huomenta sanomaan sekä puhumaan hetken heidän kanssaan. Noh, miten nyt olette nukkuneet, pikku ystäväni? kysyi hän ystävällisesti ja istahti vuoteen syrjälle. Suloisesti, oikein hyvin! vakuutti Meeri innokkaasti. Sepä hauskaa; tietysti te myöskin olette nähneet unta täällä viheriässä kammarissa? Helka hymyili.
Vahinko vain, ett'ei sitä suloutta kestänyt kylläksi kauvan. Muutaman tunnin perästä nousi nimittäin kuningas ja herätti meidätkin, vaikka me olisimme mielellämme nukkuneet koko päivän. Mutta eihän Kaarlella ollut rauhaa.
Ja T:ri Luther piti saarnan tämän lupauksen johdosta: "jotka ovat nukkuneet Jesuksessa, on Jumala kanssansa ottava", joka totisesti tekee, ettei tarvitse rukoilla niille lepoa, jotka niin nukkuvat. Greeta kysyi minulta illalla, mitä tämä virsi tarkoitti: Mä riemuin rauhass' ehdin pois. Minä vastasin hänelle, että se oli ruhtinaan sielu, joka näin erosi täältä.
"Eihän sitä enää 'puuksi' kutsuta, 'härkiähän' ne kuuluvat olevan." "Olkoot vaikka lehmiä, mutta aamulla minä lähden koettamaan eikö sitä saa. Täällä olisi hyvä menekki." Näin jutteli Nystyrän mökin Simo vaimonsa kanssa muutamana iltana, tässä alkupuolella talvea. Lapset olivat jo nukkuneet.
MACBETH. En sinne mene: Aatella pelkään tekoani; nähdä Sit' uudelleen en tohdi. LADY MACBETH. Arka raukka! Tuo tänne puukot! Nukkuneet ja kuolleet Kuvia vaan on; lasta peljättää voi Kuvattu piru. Verta jos hän vuotaa, Niin sillä kultaan vartijoiden muodon, Syyn muodon näin he saavat. MACBETH. Mikä kolke? Mik' on mun? Risahdustakin ma säikyn! Kenenkä kädet nää? Haa!
Rattailla näkyi istuvan mies ja nainen, toinen hattuaan huiskuttaen, toinen huiviaan. Mies oli Matti Kariniemi ja tuo toinen eräs hänen vanhoja rakkaitaan. No niin, siinä se nyt on! Nukkuneet liian pitkään! Emmekö olleet sitä arvanneet!
Steerforth'ia ilahuttaa kuulla, kuinka olette nukkuneet, Sir". "Kiitoksia", lausuin minä, "varsin hyvästi. Voiko Mr. Steerforth hyvin?" "Kiitoksia, Sir, Mr. Steerforth voi jotenkin hyvin". Yksi lisäksi hänen tunnusmerkeistään ei mitään superlativiä puheessa. Aina vaan kylmä, tyven keskisuunta. "Eikö löydy mitään muuta, jota saisin kunnian toimittaa teille, Sir?
Päivän Sana
Muut Etsivät