United States or Singapore ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta vaikka Sirri oli vaan tuommoinen koiran pahainen, niin oli silläkin historiansa. Kerran näet Sirri oli silloin vielä nimetön ja vasta kolme viikkoa vanha kuuli maisteri, astuessaan illalla myöhään kotiaan, kadun laidassa vähäisen vinkumisen. Tarkemmin katsottuaan, huomasi hän pienen penikan, joka vilusta värisi ja nälästä vinkui mitä minä sanon vinkui? itki, oikein niinkuin itketään.
Herra Obenreizerin merkillisin omituisuus oli kuitenkin siinä, että nähtävästi hänen omasta vapaasta tahdostaan hänen silmäinsä ylitse saattoi levetä eräs nimetön sumu, joka näkymättömiin peitti kaiket muut hänen tunteittensa osoitukset paitsi tarkkaa vaarinottavaisuutta eikä ainoastaan hänen silmissänsä vaan ylipäänsä kasvoissansa, tästä ei kuitenkaan seurannut että hänen vaarin-ottavaisuutensa kokonaan olisi ollut käännetty ainoasti siihen, jonka kanssa hän haasteli, eikä myöskään niille äänille ja esineille, jotka olivat hänen ympärillänsä; vaan se oli pikemmin jonkunlainen lavea huomaus kaikista sellaisista asioista, jotka painoivat hänen omaa taikka, hänen tiedon mukaan, muiden sydäntä.
Koska hinnat olivat alhaisimmat kuin kenenkään muun tarjoojan ja takuumiehet tunnetut, niin hyväksyttiin Topiaan tarjoumukset, vaikka hän itse olikin nimetön, tuntematon. Hyväksymistä olikin hän toivonut kuin kuuta nousemaan. Silmämääränään tästä ensimmäisestä hankkimisesta ei ollutkaan juuri voitto, vaan jalansija yleisessä luottamuksessa. Kihamoissaan meni hän huutokaupasta Simon luokse.
Hänen elämänsä aamukoi nousi kirkkaana, paistoi kuin paras heinäpäivä. Hän jo tuomariksi vihittiin ja riemun juhlassa häiläsi silloin koko ylpeä Helsinki. Kaikki ylistivät tuomio-istuimen sankaria, jonka vasen nimetön sormi kiilsi sormustettuna morsiamen, valkean kuin lammen lummekukan, nimellä. Silloin virtaili viinoja punaisia, sinisiä, valkeita, mustia ja keltaisia.
Sen kärki ei säästänyt runojani eikä runoilijaluonnettanikaan. Se vaikuttikin melkein yleisön mielenkäänteen minua kohtaan. Minun mielestäni se oli ankara ja liian yksipuolinen enkä tälläkään hetkellä voi olla pitämättä sitä semmoisena, vaikka nyt paremmin kuin silloin huomaan sen oikeaksi. Arvostelun nimetön sepittäjä oli Stjernhök; hän ei suinkaan kieltänyt sitä.
COMINIUS. Nimeni mainitsi hän toki kerran; Vetosi vanhaan ystävyyteen, vereen Yhdessä vuodatettuun. Coriolanoa Ei suvainnut hän, kielsi nimet pois; Hän tyhjää oli muka, nimetön, Siks kunnes Rooman liekeiss' itselleen hän Takoisi nimen. MENENIUS. Niin. Työn oivan teitte! Tribuunit hommanneet on halventaakseen Roomassa hiilten hintaa: kaunis muisto!
Vasemman käden nimetön!» "Kaksiko sormea? Kaikkein rakkahin kanto, sano mitä minun pitää toivoman, minä en todellakaan tiedä mitään toivottavaa! Toivoisinko rahaa isälle?" "Keksi parempaa!" "No sitten toivon Marssulle riisimakkaraa, Kukolle kuvakirjan, Veerulle, niin mitä?
Aallot kulki tuulten teitä, aurinko ajan latua, hiljaa hiihti päivät pitkät, hiljaa hiipi pitkät yöt päivä kutoi kuiden työt, yössä vuossadat samosi. Vaan kun kerran päivän kaari taasen taivolle kohosi, maa oli merestä noussut, veestä manner maatununna, ulapalle outo saari, aalloille nimetön niemi. Kenpä maata kylvämähän, toukoja tihittämähän? Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto.
Jos panisimme pilan vuoksi vaan Nimetön, Niilo ja Nilla Nimetön esimerkiksi. Se kuuluisi niin VIIVI. Eihän tuo nyt Pitää olla joku ulkomaalainen, joku ruotsalainen, joka ei ole niin tunnettu. KEKKONEN. Niin, kuka nyt niitä ruotsalaisia Ahaa, nyt löysin. Pannaan Pettersson. VIIVI. Oiss! Mutta nyt sen keksin.
Periä sai hän varakkaan setänsä tuhannet ja palasi taas Helsinkiin, nuoruutensa kaupunkiin. Avosylin kohtasivat häntä siellä nuoruuden ystävät ja heidän seurassaan kuukausia kului riemun remussa. Sormustettu nimetön sormi ei vaan löytänyt ystäväänsä. Synkistyi siitä taasen Yölenius, kamalasti synkistyi.