Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025


Mikä mainio mies minun isäni onkaan, koska jo hänen pelkkä nimensä tuottaa Ilselle ja minulle niin paljon kunnioitusta, arvelin itsekseni. Neidit jättivät meidät hyvästi, ja me menimme nuoren herran seurassa hiekkakentän yli punakatajien välitse Karolinenlustiin päin. Meillä oli enää vaan vähän matkaa astuttava viheriäisten puitten virkistävää siimestä, mutta minä kävin sen sykkivin sydämin.

Hänen silmälautansa tahtoivat painua kiinni väkisinkin ja hänen päänsä ruveta omia aikojaan uuvahtelemaan... Hän saattoi uneksia silloin oikein pitkät matkat siinä istuallaan. Joskus tulivat myös pappilan nuoret neidit häntä tervehtimään, hänen päätään silittämään ja häntä sisälle houkuttelemaan.

Raskas, kovin raskas huokaus kävi eukon huulilta, ja hän sanoi: "surulliset muistot auringon iloisessa valossa saivat mieleni kummallisen raskaaksi. Minä unohdin, että neidit ehkä tahtovat juoda hyvästä lähteestäni. Mutta näempä tytön menneen vettä noutamaan."

Konttoristi kumarsi useita kertoja. Neidit niiasivat, vaivoin pidättäen nauruaan. Luutnantti kumarsi hiukan, rypistäen otsaansa erityisellä ylevällä tavalla, johon yhtyi ivallinen hymy.

En, miks itse laulan tässä pitkin kesäpäivää, runous on kukkanurmi, kulkee monta häivää, katse kiiltää, kukka tuoksuu, laulaa leivo pilvein, ett' on kesä, ett' on elo hällä ilon ilvein. Ne pikku neidit teikkaa, ne katuviertä kapsaa, ja kengänkannat keikkaa ja kukat hattujen, nuo kautokenkä-janat kuin rannan kaislat rapsaa; vain hulmuhame-vanat jää heistä jälkehen.

Teidän ylhäisyytenne, puuseppä ei tahdo kantaa kirstua siihen huoneeseen, missä neidit lepäävät. Etkö sinäkään, pelkuri raukka. En voi yksin. Silloin autan minä sinua minä itse. Hän meni oveen päin. Mene takaisin! huusi hän minulle, kun minä tahdoin seurata häntä. Sinä et saa heitä seurata sinä et saa kuolla pois luotani, et ja sinun tulee ajatella lastasi! Mitä minun tuli tehdä.

Luutnantti ja hänen sisarensa katsoivat kysyvinä toisiinsa; mutta vielä suurempi oli heidän hämmästyksensä kun Julia hetken kuluttua palasi johtaen kädestä sisään nuorta, heille aivan tuntematonta herraa. Saan tässä esitellä, virkkoi Julia ilosta säihkyvin silmin, herra konttoristi Albert Kron Norasta, neidit Therese ja Laura Ell sekä luutnantti Gustaf Ell, kaikki hyviä ystäviäni.

Kuolema oli selvästi painanut leimansa hänen otsalleen. Miten Leena tänään voi? kysyi asessorin rouva osaa-ottavasti ja kumartui vuoteelle päin. Luulen, että pian saan muuttaa vastasi vanhus. Kentiesi rakkaat nuoret neidit saavat ikävän muiston elin-ajakseen, jos ovat täällä, kun minä nukun? Täytyyhän meidän kaikkien kuolla, sekä nuorten että vanhojen sanoi rouva Bergendahl vakavasti.

Sisäpiika tuli kyökkiin ja, tietäen hänkin Kertun asian, sanoi: nyt juuri lähtevät neidit kävelylle. Eikä hänen tarvinnut sanoa toistamiseen, sillä Kerttu juoksi vikkelästi kadulle. Samassa neidit tulivat katuovesta ulos. Kertun hämmästys oli suuri. Sata kertaa fiinimpiä hän näki joka päivä kaduilla. Nämä olivat niin yksinkertaisia, että oikein häntä nauratti.

Jos sellaiset neidit kerran ovat maistaneet rikkauden hurmaavasta maljasta ovat he kadotetut ja pilautuneet perhe-elämälle.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät