Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
"Mitähän jos se nyt minun siellä jo kihlaa," arveli Jeriko, "olisi se hiukan hullua, mutta ei siinä ole paljoa takeita, sillä hän näytti milt'ei minua itseäni innokkaammalta saadakseen asiaa kuntoon". Vihdoinkin viimein kuului portailta askelia. Jeriko riensi tulijaa vastaan, mutta kovin ällistyi hän nähdessään edessään Mustan-Heikin inhottavan naaman.
Ikkunareiästä kurotti muuan mies esille naamansa parransänkisen, renttuilemisesta rumentuneen naaman ja sen jäljestä tuli paljas, karvainen käsivarsi pidellen kourassaan esinettä, jonka sisällys lennätettiin varhaista rauhanhäiritsijää kohti. Mehevä kirous surkutteli, ettei se osunut oikeaan paikkaan. Adelsvärd oli hypännyt syrjään. Salpa paiskattiin kiinni.
Sillä oli korvien nipussa suorat harjastöyhdöt samoin kuin suuremmalla serkullaankin, Canadan ilveksellä, ne vain eivät olleet likimainkaan niin silmään pistävät kuin viimeksi mainitun; ja kuutamopyöreän naaman ilme oli samalla sekä vihainen että arka.
Yksin se nyt ei käy. Tuon naaman kun kyltiksi saan. Mutta ensin on Rahikka tieltä pois saatava. V:s KOHTAUS. Mitäs pahaa siinä olisi. Ja ehkä Rahikka sattuu vastaan tulemaan. IINA. Tiedätkö, mitä minä tahtoisin sinulta kysyä? SELMA. Mitä? IINA. Oletko sinä ihan varma, että hän rakastaa sinua. SELMA. Ei minulla ole ainakaan mitään syytä sitä epäilemään. IINA. Oletko häntä jo koetukseen pannut?
Ja muodon kanssa kaikki maansa saisin, Niin paikasta en liiku, jos en antais Tään naaman eestä joka vaaksaa pois: Tuommoinen rääppä min' en olla vois. ELEONORA. Sinusta pidän. Osasiko heität, Maas annat tuolle pois ja mua seuraat? Soturi olen, Ranskaa vastaan lähden. BASTARDI. Veli, ota maani, minä otan onnen. Viisisataa puntaa vuosin naamas antaa, Ma siit' en antais viittä naulankantaa.
Kun ei saanut vastausta seurakumppaniltaan, kääntyi hän ja näki Louisen seisovan kalman kalpeana ja viittaavan ylöspäin ruumista puistuttavalla liikkeellä. Elisabethin nopea silmä kääntyi viitattuun suuntaan, ja paikalla huomasi hän heitä silmänräpäyksen kuolemalla uhkaavan naaraspantterin hirveän naaman ja kiiluvat silmät. "Paetkaamme," huudahti hän tarttuen Louisen käsivarteen.
Rivin päästä hän sen vihdoin löysi lihavan, punaisen naaman ja hätäräiset, vilkkuvat silmät. »Kyllä vaan, kyllä tunnen!» kiiluva silmä iskee tutunomaisesti. »Nuoria tyttöjä, hienoja tyttöjä, eikä rahalla väliä niinkö?» »Niin.» »Herra on hyvä ja istuu!» Katu jyrisee. Niinkuin hän olisi saanut hyvinansaitun hyvityksen. Portista pihalle. Ajuri nousee, Olavi nousee.
Tuo sana vävymieheltä sanottuna, veti naaman pitkäksi, Pynnöläinen sanaakaan sanomatta aukaisi kaappinsa laatikon ja luki Taavetin eteen pöydälle viisituhatta ruplaa. "Vielä jäikin!" sanoi isäntä ja työnsi loput kaappiin takaisin. Taavetti pisti rahat taskuunsa ja meni Naavalaan. Siellä ei ollut muuta kuin kirjat tehtiin ja rahat luettiin vierasmiesten läsnä ollessa.
Hän ryysti vähän veitikkamaisesti "Rejer'iä" lausuessaan. "Hän ei vielä ole menettänyt... kopeata nenäänsä! arvelette te... En, siihen saatte iskeä vielä monta kertaa, ennenkuin saatte sen naaman tasalle. Se on vaan saanut sitä, joka sille tekee hyvää ja jota sen olisi pitänyt jo edeltäpäin osata haistaa!"
Laita ne vaassiin sillä aikaa, kun minä vien tätä Jussin kammariin. MAIJU. Olkoot, minä vähät! En huoli enää mistään, enkä laula enää milloinkaan. Enkä ole milloinkaan iloinen. Turjotan vain ja laitan naaman yhtä happameksi kuin täti Savéninkin on sitten ei mahda papalla enää olla mitään sanomista. Tämmöiseksi, näin!
Päivän Sana
Muut Etsivät