Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. kesäkuuta 2025
"Meitä on oleva kolme rakastamassa toinen toistamme. Oi, rakas Jean, sinä teit oikein tarjotessasi hänelle juoda eräänä aamuna Durancen rannalla. Minä pelkäsin Babetia, olin suuttunut häneen, ja nyt olen mustasukkainen, sillä minä huomaan hyvin, etten minä koskaan voi rakastaa sinua niin paljon kuin hän.
Niin, me olimme suorastaan »rivaaleja» ja hän, nainen, oli äärettömästi mustasukkainen minuun, miehiseen mieheen. Minkälaiset ne sellaiset suhteet olivat? Miten se oli mahdollista? utelivat toiset seurassa. Niin, sanokaas itse. Jos malttaisitte kuunnella, niin kertoisin koko jutun. Antaapa tulla vain, niin saammehan arvostella.
Olenko minä aivan hullu? Mitä minä ajattelen! Olenko kadottanut järkeni? Vai olenko ehkä mustasukkainen? Kenelle? Mikolleko? Tämä oli hänestä jo liiaksi naurettavaa... Hänkö, joka ... hänkö mustasukkainen sellaiselle...? Hän naurahti ylenkatseellisesti, kirosi hermojaan ja nakkasihe taas vuoteeseensa. Mutta hän ei sittenkään saanut unta silmiinsä eikä Elliä pois mielestään.
Mutta sinä taidat olla heille mustasukkainen? Silminnähtävästi nautti Irene tuosta ajatuksesta. Eikä Johannes hennonnut riistää sitä häneltä. Hän päätti ottaa humoristiselta kannalta asian. Tietysti olen, hän vastasi. Mutta kuinka mahtaa olla omien sukkiesi laita?
Miks et tahtonut tanssia hänen kanssaan tän' iltana? Sinun muistoas luulin minä paremmaksi. Runoilijan vaimon ominaisuudeks ei mustasukkaisuus ole sovelias; on aivan vähä palkitseva." "Mustasukkainen en ole. Olisinpa jo tämän lyhyen avioaikani kuluessa luullut kyllin kyllä osoittaneeni, ett'ei tuo ruma ominaisuus ole minun luontooni kuuluva". Suo'os hänelle nämä pienet vapaudet".
Kunniallista naista ei liioin moitita siitä, että hän on mustasukkainen kunniansa suhteen; silloin hän näet ei yksistään itse karta väärin menettelemistä vaan välttää vähimmätkin syyt, jotka aiheuttavat panettelua. Tässä Descartes, poiketen tavallisesta kielenkäytännöstä, ulotuttaa käsitteen mustasukkainen moralin alalle oikeutetun omistusvallan puolustamisen muodossa. Suom. huom.
Samassa Ione astui huoneeseen, ja mustasukkainen kaunotar huomasi kyllä Glaukuksen liikutuksen. »Jos jotakin naista ihailee, joutuuko silloin arvottomaksi olemaan toisen ystävä? Oi, Julia, älä puolla runoilijoiden häväistyssanoja omasta sukupuolestasi!» »Hyvä, olet oikeassa tai koetan ainakin niin uskoa. Glaukus, vielä hetki! Eikö totta, sinä aijot pian Ionen naida?»
Ho! minä näin hänet. Hänen luonteensa? FIGARO. Raaka, ahnas, ylenmäärin mustasukkainen ja rakastunut holhottiinsa, joka vihaa häntä kuolemaan asti. KREIVI. Hänen miellyttämis-keinonsa siis ovat... FIGARO. Olemattomia. KREIVI. Sitä parempi. Hänen rehellisyytensä? FIGARO. Aivan niin suuri kuin tarvitaan hirsipuun välttämiseksi. KREIVI. Sitä parempi.
"Minä kerron teille rakkaani nimen hiljaa, se on vielä suuri salaisuus teidän ja minun välillä. Mutta, oi, jospa se päivä jo olisi käsissä, kun saisin kuulla teidän kutsuvan häntä nimeltä ja nähdä teidän painavan hänen otsallensa ainoan miehen suudelman, josta en olisi mustasukkainen.
Päätämme siis, ettet sinä lainkaan ole mustasukkainen, ettei semmoinen voisi tulla kysymykseenkään, koska sinä täydellisesti luotat Anttiin ja koska olisi suorastaan mahdotonta, että semmoinen mies kuin Antti milloinkaan maailmassa unhottaisi velvollisuutensa. Mitä nyt? Hyvästi. Minä lähden pois. Ei, Liisi, sinä et lähde. Näes, minä jo vaikenen. En puhu niistä enää mitään.
Päivän Sana
Muut Etsivät