United States or Saint Kitts and Nevis ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Vai sen se on... Jo tuo sitten joutaisi hänkin siitä vanhempiensa luota pois... Olisi tuossa työväkeä jo hänettäkin... Ja eikö tuo Jussi Vatanen sitä aikonekin?» »Sitäkö Hyvärisen tyttöä?» murahti taas Antti kuin unissaan puhuen.
»Ei... Eikä ainakaan olisi saatu ilman porsaan apua tietää sitä, että se on jo sen Makkos-vainajan leski», painosti Jussi. Antti näytti nukahtavan. Piippu lerpatti hampaissa ihan tipahtamaisillansa. Mutta Jussi mietti Kaisaa ja Kaisan taloa. Jo sanoi hän Antille: »On sillä hyvä talo Makkosen leskellä.» »On se niin Makkosen lesken taloksi», murahti Antti. Sitten taas ikäänkuin torkuttiin.
»Porsaan!» murahti Antti syläistessään, ja paikalla riensi Anna Liisa kahvia keittämään. Mutta siihen oli taas puhe loppua. Vasta kun Anna Liisa oli kaatanut kahvia kuppiin, lähti Antilta jatko. Pöydän luo vääntäytyessään hän silloin lisäsi: »Ja senhän se otti akaksensakin sen entisen Makkosen akan.» »
»Ei tuo ole kuin selkiämistään vailla», murahti vanha piika Ristiina. Ilta tuli, mutta Ihalaista ei näkynyt. Jussi Vatanen varmistui siinä uskossa, että Hyvärisen tyttö on ollut tuhma. »Voi tuota pahuusta, minkä tekonsa teki!» päivitteli jo Vatanen. Alkoi pimetä. Vatanen oli nyt ihan varma siitä, että onni oli ollut huono.
Petterin rahan menot minun kosimisekseni antoivat lisäsysäystä ja eräänä päivänä, kun Petteri taas puhui urheilupaidoista, niin eikös tuo ukko pahennus jo vississä tarkotuksessa ilmota: "Se on nyt se Ruuskan muorin tyttö yksinään sen talon perillinen!" Kohta älysi Petteri asian. Hän murahti siihen vain: "Olkoon." Mutta itsepäinen isä ei jättänyt asiaa siihen.
»Vis paterna ei siis ole enää voimassaan, eikä myöskään ole voitu todistaa hänen haureellisesti eläneen muuten voisi hänet lähettää johonkin ojennuslait...» Boleslavin ivanauru sai hänet vaikenemaan. »No hyvä, niinpä ratkaiskoon hän itse. Oletteko siihen tyytyväinen, herra parooni?» »En minä häntä pidätä», murahti Boleslav ja tunsi samassa, kuinka naisruumis vapisi hänen jaloissaan.
»Jumala elää vielä», jatkoi emäntä. Ikäänkuin pettyneenä jossain toivossaan murahti mies hylkäävästi. Nuoret nukkuivat tuvassa säestäen toistensa raskasta, levollista hengitystä. Isäntä meni istumaan pöytäpenkille ja emäntä pistäysi kamariin. »Jumala», ajatteli mies. Taikka oikeastaan ei hän sitä ajatellut, se vain soi hänen korvissaan ikäänkuin kaiku.
Luuletkos sinä, että nimismiehen on lupa ketään armahtaa? Se veisi häneltä viran. Heitä irti hyvällä! Muuten täytyy minun käydä kovin kourin käsiksi sinuun. Armoa! murahti humalainen kartanonvouti pilkallisesti. Onko mokomaa pirua ennen kuultu? Tänne toinen nuoranpäistä, nimismies!
Sen vaan muistan, etten jaksanut vastata mitään hänen kysymykseensä, mikä minua vaivasi. Viittasin ainoastaan vieressäni olevaan "Työmieheen" ja osotin sormellani puheenalaista kirjoitusta. Esa luki sen ja näkyi lopulta ymmärtävän yskän. "Puolihulluja siellä ollaan Työmiehessä", murahti hän. "Nyt niinkuin ennenkin.
Myyttekö te sitten nämä tilat? murahti isäntä ja äänessä kuului arkuutta. Mahdollisesti, sanoi Sergelius hartioitaan hieman kohauttaen. Tänne on nyt ilmestynyt uusi yhtiö sadan miljoonan pääomalla.