Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. lokakuuta 2025
"Onhan sitäpaitsi Herra Kristus, lupauksensa mukaan, meidän tykönämme joka päivä, ja kuuleehan Jumala meidän rukouksemme, missä hyvänsä me häntä uskossa avuksi huudamme". "Juuri sillä olen itseäni lohduttanut", sanoi muija.
AINA. Rouva minä olen, kuuletko, enkä mikään eukko tahi muija. OLLINEN. Niin, niin rouvahan sinä olet! Eiköhän tuota noin syötäisi sentään vähän kotonakin, sillä nälkä minulle rupeaa tulemaan. IMPI. Mitä? Ettekö ai'o syödä päivällistä tänään? AINA. Meitähän on kutsuttu Sederille päivällisille.
"Anna minulle lauluni, Thore," rukoili Olli-poika, joka taas oli kömpinyt lähelle muita. "Se on viimeinen mikä minulla on tässä maailmassa," huokasi hän ja hengitti raskaasti. "Missä sinun kaunis tyttösi on?" huusi poika. "Oi raukkaa!" virkkoi muija siihen. "Se kukkanen on aikoja sitten lakastunut! Se on Knapstadin Kari, tuolla tunturilla."
Kerrassaan hyvä! Lamppu syttyi ja valaisi häikäisevästi kaikki puodin pienimmätkin esineet. Noh, ei sovi moittia, onhan lopultakin ruvennut hyvin käymään, sanoi kauppias ruuvaillen liekkiä ylemmäs. Hän pudotti itsensä kömpelösti tiskiltä alas ja ähki pois kaikki muistelmansa. Kuitenkin antoi hän Kinturille vielä hyvän neuvon, parhaan minkä tiesi. Kuinkas vanha se Kinturin muija jo onkaan?
"Kuulepas, muija! minä olen hankkinut sinulle vieraan, joka kyllä illallistansa ansaitsee, sillä hän on tehnyt työtä kahden edestä, ja minä olen luvannut hänelle vuoteen." Arentimiehen vaimo kääntyi äkkiä. "Hän on hyvin tervetullut illalliselle. Mutta mitä vuoteesen tulee," sanoi hän epäävästi, "niin en juuri tiedä."
Leuka on pyöreä kuin kerä, ja hampaat ovat terveet niin jotta saavat selvän kovastakin kannikasta. Silmät sillä kumminkin ovat kaikista paraat, niin kiiltävät ja vilkkaat. On minulla kuin onkin kerrassaan pulska muija ja muutoinkin kaikin puolin terve työ-ihminen, kun vaan ei olisi niin kahviin menevä. "Kuules Maija Liisa! Minkätähden sinä menit Kulmalasta asti niitä kahvia hakemaan?"
Kädessä kiilsi "Kaisan rupla". Kun Laasmanni tämän uuden antajan äkkäsi, lensi hän kasvoiltansa punaiseksi, sitten vaaleaksi; ja viimein loi hän silmänsä alas, veti lakkinsa takasin sen odottavaisesta asennosta, kävi kiinni Aadolfin käteen ja sanoi: pahasti tein, velikulta, tuolla penikulman pylväillä, anna anteeksi! Minkäs nyt on meininki mennä, missä muija ja lapset ovat, kysyi Aadolfi.
Torille ajavien maalaisten kärryjonot räiskyttivät rapaa hänen päällensä... Ja muutamat isännät ja maitomuijat kääntyivät istuimellaan katsoakseen taakseen rampaan, ja eräät huusivat: Joulupukki! Viimein joku muija sanoi: Tule ookaamaan! Sakris kömpi käsiensä avulla rattaille. Kaupungissa hän jälleen käveli. Kyseli Mimmi Byskataa monessa talossa, ja löysi lopulta numeron.
"Mikäpäs se lienee, vaan mitäpä se parkumalla paranee. Kyllä osaisin syödä, kun olisi syömistä", sanoi Juuse. "Eikö se tunnu hyvin hankalalta, kun on kova nälkä?" kysyi taasen muija.
No, mitä te nyt sitten tahdotte? Että nimenne pyyhitään pois tuosta listastako? Räätäli. Aivan niin, aivan niin, sillä minä en tahdo tulla siitä mihinkään edesvastaukseen. Minä olen köyhä mies, viisi lasta ja sitten tuo muija, joka No niin Mutta kaikessa hiljaisuudessa vaan ettei Tapperi saa siitä mitään vihiä, sillä silloin olen hukassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät