United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Paikkakunnalla oli huonot ansiot ja rahaa ei saanut pitkiin aikoihin nähdäkään, sillä työpalkat tavallisesti kuitattiin maanantimilla taikka vaatevärkillä. Mies se, jolla oli rupla taskussa. Paikkakunnalla huhuttiin, että ulkopitäjissä on paremmat palkat ja että siellä maksetaan kaikki palkka puhtaassa rahassa.
Kädessä kiilsi "Kaisan rupla". Kun Laasmanni tämän uuden antajan äkkäsi, lensi hän kasvoiltansa punaiseksi, sitten vaaleaksi; ja viimein loi hän silmänsä alas, veti lakkinsa takasin sen odottavaisesta asennosta, kävi kiinni Aadolfin käteen ja sanoi: pahasti tein, velikulta, tuolla penikulman pylväillä, anna anteeksi! Minkäs nyt on meininki mennä, missä muija ja lapset ovat, kysyi Aadolfi.
Miehellensä hän sitten sanoi: Kyllä minä nämä kaikki tarvitsen, vaikka kyllä siitä vielä muutamia ulottuu antaa naapureille ja tuttavillekin: ota ja maksa, Sakari, pojalle rupla viisitoista kopeikkaa. No, sama se, virkkoi isäntä, ja otti kukkaron taskustansa ja antoi minulle mainitun summan.
Ja pitemmän tai lyhyemmän ajan kuluttua kävi kulku taas takaisin kotikylään, mukana jokin säästetty rupla taikkapa taskut tyhjinä, aina sen mukaan, millaista luonteenlujuutta oli kyetty osoittamaan iloa ja unohdusta antavan viinan nauttimisessa.
Kiitollisuuttani konduktööriä kohtaan minä osotin siten että annoin hänelle ruplan juomarahaa. Se rupla tuli kyllä ansaituksi matkan varrella. Joka suuremmalla asemalla hän kysyi meiltä, tahtoisimmeko saada vettä teekannuumme. Kiitollisuutensa osotteeksi toimitti konduktööri meille vettä.
Tässä nostin pussini kärryistä ja erkanin miehestä, joka sanoi ajavansa Sandeliinille eikä kyydistä määrännyt enemmän kun 10 kopeikkaa. Minä maksoin 15 kopeikkaa, joten minulle jäi rupla itselleni. Nyt olin siis jälleen Oulussa, josta niin odottamattomasti olin Kemiin joutunut. Kaupungissa olisi ollut paljo katsottavaa, mutta enpä malttanut sinne jäädä.
Kehnosti on asiat, vastaa Trjepof, tililläni on vain yksi rupla rahaa. Toverini purskahtaa hillittömään nauruun ja kun siitä ei tahdo lainkaan loppua tulla, tarttuu se lopulta minuunkin. Liitämme tuohon mielikuvaan vuorotellen uuden lisäpiirteen ja nauramme sitten katketaksemme. Uni on kerrassaan kaikonnut ja puolelle yötä kestää tuota lapsellista ilonpitoa.
"Hirmuiset portaat rupesivat elämään; jok'ainoainen rupla rupesi pyörimään kuin tarapaappa, pyttyni nappula meni poikki, ja minun kiiltävät ruplani menivät yhteen iloon ja rupesivat tanssimaan samaa katrillia toisten kanssa. Ja minä rupesin vajoamaan aina syvemmälle tanssivien ruplien sekaan. Vilkasin sivulleni kerran vielä, ennenkuin Hornaan piti menemäni; ja silloin olikin iloni muuttunut.
Sinä keväänä oli äitini myöskin vuokrannut eräästä toimettomuuden kautta perikatoon menevästä talosta suuren kappaleen valmista peltoa ja kylvi sen ohraan. Talon isäntä oli niin köyhtynyt, ettei jaksanut valmiitakaan peltojansa enään itse kylvää. Niinmuodoin oli vuokrakin sen-kesäisestä ohramaastamme perin halpa, muistaakseni vaan yksi rupla.
Koska minä yökorttieristä ja muutamista maitolasista olen Oskarin edestä tähän asti maksanut 30 kop, ja täällä huokeassa Savossa ei varmaankaan tule enemmin lisään siihen lukuun enemmin kuin 20 kop. kaikkeaan 50 kop, ja minä sain elorahaksi koko ruplan, niin jäät Sinä minulle velkaa 1 rupla 28 kop.