Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Vihdoin tuo pakeneva raivo taas valtasi hänen, vaikka epäilevin askelin, ja hän mutisi hampaiden väliltä: "Se on juuri mokoma ystävä, joka minulta tyttöni ryöstää! Menkää tiehenne!" "Hän ei ollut teidän tyttönne enemmän kuin hän oli tai milloinkaan voi tulla minun tytökseni." "Mitä, ettekö te hänestä pidä?" "En suinkaan; minä lähden Luscombe'en ja tulen pyytämään teitä tulemaan minun kanssani.
Mutta mik' on maailmassa varmaa? Saman-uskoista on tuskin kaksi. Toista mietti saksalaisen mieli: "Tuo on Elben rannan satakieli." Kumpi meistä lienee oikeassa? Toinen polvi uskoa voi toisin. Kaikki vaihtuvaist' on maailmassa. Suomen rastaan satakieleks soisin, Sen on sävel herttaisin ja sulin. Mokoma lokomotivi!
Vielä sitten mokoma emäntä näytät ilmeisen kiukkusi. Katso perään! Johan sulta saa varastaa puolen maailmaa ja sinä et tiedä mitään. Sinäpä fiini olet, kun luotat piikoihisi ja annat niiden vaikka päällänsä seisoa. Tiedä, että minulla on ikuinen leipä, enkä tarvitse sinua, mutta sun leipäsi voisi loppua jos et katso perään talouttasi."
Vääpeli tulee tosin päivä päivältä huonommaksi, mutta juuri sitä pelkään; jos hän olisi terve, en sanoisi mitään; silloin voisin toivoa hänen äkkipikaa kuolevan. Vaan nyt on hän jo usein puhunut antikirjan teettämisestä. Tuo entinen kirkkoherra mokoma otti häneltä sen lupauksen. Pitäjän köyhät saisivat silloin kaikki«. «Mutta jos olisi semmoinen kirja jo tehtynä?« «Ei, lempo vie, olekaan!
OLLI. Pelastakaa! He ovat kuin raatelevat sudet kimpussani. Muistat sinä, ketä olet lyödä uhannut, sen lupaan. Vielä minä haukun sinua kirkonmäelläkin, mokoma, mokoma Entä minä sitten, entä minä. Haukun vielä kahta hullummin. Muistat sinä, Olli, muistat. EERO. Ha, ha, ha. Olli parka joutui pahempaan kuin pulaan. Mutta, Elli, kuulehan! Nyt vaadin sinulta palkintoa hyvästä työstäni.
Vai pitäisi meidän vaan mennä herraa vastaan ja laskea liput hänen jalkainsa juureen! Sen mokoma! Eikös hän tiedä, että olemme jo neljäkymmentä vuotta olleet sotapalveluksessa ja ennättäneet jo sillä ajalla nähdä jos jotakin? Onkohan tosiaankin ollut semmoisia päälliköitä, jotka ovat totelleet tuota rosvoa?" "Eipä luulis tuota", vastasi Ivan Kusmitsh.
Siihenkö toteen meni kaikki heille antamani kasvatus pikkumullosesta alkaen. Eikö ne ymmärrä, että semmoinen ei lainkaan sovi minun perhoskoskessani? Eikö siis tarvita muuta kuin nakata mokoma metallilevy menemään ja vetää kuin köydellä veneeseen?
"Saaren kukka, Saaren neito, Saaren morsian mokoma." "Voi, jos mie mokoman saisin, Mie tuota hyvin pitäisin, Sylissäni syötteleisin, Käsissäni käytteleisin! Voi, jos mie mokoman saisin, Kun se kävi, kanta välkkyi, Kun se seisoi, seinät paistoi, Kun se istui, maa ilotsi!" Meren kylpijä.
Olisi ottanut mukaansa edes ... mutta mitäs se mokoma, itse menee eikä kuitenkaan saa asioita toimitetuksi... Mitähän ruustinna nyt ajattelee, kun oli vielä niin tingalle tahtonut?
Vaan isä polki jalkaa ja ärjäsi: "Kävele kauvas minun pöydästäni mokoma roisto ja katoa silmistäni sillä sanalla. Vai vielä sinä ilkeät vetäytyä minun näkööni. Kiitä että pidät luusi tervennä", säköi isä vihassa, että vesi kiehui kielen nenässä. Pekka tyrmistyi ja alkoi lähteä pois, vain äiti kuin kuuli isän jyrkän tuomion, alkoi Pekan puolesta ja sanoi: "No pikaisuus ei menesty asioissa.
Päivän Sana
Muut Etsivät