Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. marraskuuta 2025
Mutta hän oli talossa jo ehtinyt ilmoittaa sulhasen tulostakin ja siitä nousi hänen poistuttuansa touhu. Durnjakinilaiset nämä kun olivatkin moista touhun väkeä. Nytkin: eukko, Annushka, hommaili miestä sen toisen, äskettäin kuolleen suutari Durnjakinin leskelle Annalle, sille, jota kosimaan Iivana mieli. Aina se olikin, tää eukko, puhemiehenä jos kellä.
On moni nöyrä, köyryselkä raukka, Jok', orjankahleisiinsa ihastunna, Jatustaa aikansa, kuin herran aasi, Rehusta vaan, ja vihdoin hyljyks joutuu. Hyi, moista rehti-elukkaa! Taas toisill' On katsanto ja ulkomuoto nöyrä, Mut sydän kiintynyt on itsehensä; Isäntiään he näöks palvelevat Ja voivat hyvin, ja kun täys' on tasku, He herroj' ovat.
Ah!! No, tulkoonpa nyt joku sanomaan, ett'ei minulla ole mielen lujuutta! Mutta on se kuitenkin naurettavaa, että moista mitätöntä asiaa kuin nuuskaamista niin tärkeänä pidän oikein se tosiaankin on lapsellista. Olipa tuo nyt sitten jotakin, jos pistäisinkin joskus vähän nuuskaa nenääni! Mitä se tekisi, kun vaan olen varuillani, ettei se tavaksi tule?
Tällainen merkillinen uni! Milloinkaan hän ei ollut nähnyt moista ... vaikka hän yleensä näki paljon unia. Ja tosi unia! Että unet joskus olivat pettäneet, ei hän ajatellutkaan. Viimein ei Kukkelman enää jaksanut hillitä itseään, vaan päätti tiedustella asiaa sellaisesta paikasta, jossa se tiedettiin. Mistä?
Hän rupesi minua sättimään kauhealla sanatulwalla, jonka moista en ollut koskaan ennen kuullut. Minä en nyt ollut yksi enkä kaksi roisto ja retku, mutta hän oli koonnut niin rikkaan nimiluettelon kaikista parjaus= ja sättimänimistä, mitä ikinä on kuultu, että minä oikein ihmettelin hänen taitoansa ja että niitä kaikkia on häpeä mainitakin.
"Moista tavaraa, kuin sinä olet, löytyy vielä joka paikassa, etkä ole noussut hinnassa." "Vaan minä en tahdo enää olla tavarana", jatkoi Antero, "ja siis Jumalan haltuun." "Seis!" kiljasi Flurenbauer, kuin tuo päättäväinen poika jo oli ovella. "Seitsemänkymmentäviisi kultarahaa tahdon puolestani antaa vuotuista palkkaa." Pudistaen päätänsä kääntyi Antero taas mennäksensä.
Jopa niin kauhean mustasukkainen, etten moista ole eläissäni nähnyt enkä kuullut. Hän vahtaili ja varoi tyttöä aamusta iltaan niinkuin äärettömän epäluuloinen, kitsas ja mustankipeä sulhanen morsiantaan, jota hänen on syytä hieman epäillä ja varoskella.
Ma silloin kuulin: »Tulkaa, tästä noustaan!» Sen sanoi ääni suloinen ja armas, min moista kuule ei tää kuolon alho. Avoimin, valkein joutsen-siivin johti se, joka puhui noin, nyt meidät ylös välitse ankarien vuoriseinäin. Hän sitten siivin meitä viuhkoi, virkkoi: »On autuaat ne, jotka murehtivat, näät heidän sielunsa saa lohdutuksen.»
Eh?... Kuin tuota mitä? ei suutaroiva ukko moista kysymystä ymmärtänyt, mutta Annushka, vaimo, ehätti avuksi selittämään: A vot suutaroi... Vot hänen ylhäisyydellensä Aleksei Mihailovitshille kenkiä tuossa kuroo...
Keskellä rakkaustuumiansa kauppiaan rouvaa kohtaan ei hän kumminkaan unhottanut omia tovereitansa. Kaunis rouva Bonacieux oli vaimo, jota saattoi kävelyttää Saint-Denis'in kentällä tai Saint-Germain'in torilla Athoksen, Porthoksen ja Aramiksen seurassa, joille d'Artagnan oli ylpeä osoittamaan moista valloitusta.
Päivän Sana
Muut Etsivät